Puheenjohtajan tervehdys

maritta_stoor_lehtonen

Kirjoittaja: Maritta Stoor-Lehtonen, Bárbmu ry:n puheenjohtaja ja yksi perustajajäsenistä.

Haluan hieman taustoittaa kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa: Viime vuosi oli kiireistä aikaa. Yhdistyksemme juhli näyttävästi satavuotiaan Suomen mukana. Itse olin Bárbmun edustajana sekä Jyväskylän kaupunginteatterissa kansallispukukavakaldissa, että useissa Jyväskylän käsityön museon juhlavuoden tilaisuuksissa. Suomalaisista kansallispuvuista poiketen gáktimme ja muut pukumme ovat eläviä ja muuntuvia kansanpukuja, eivät normatiivisesti vartioituja kansallispukuja. Tätä monet eivät olleet tienneet.

Näkyvin tempaus oli esitellä pukujemme diversiteettiä, niiden erityisyyttä ja moninaisuutta. Niinpä Suomen käsityön museossa viiden kuukauden ajan (marraskuusta 2017 maaliskuun loppuun 2018) esillä oli Enontekiön naisten erilaisia gáktejä. Mutta koska aluetta tärkeämpää on aina suku, perhe ja yksilö itse, näyttely rajattiin käytännön syistä vain yhteen enontekiöläistyneeseen sukuun, omaan Kitti-sukuuni, ja siitäkin vain omaan perheeseeni. Nimittäin kesän 2017 ponnistus oli esitellä Karjalaisten kesäjuhlilla kaikkien saamelaisryhmien pukuja. Näillä mukavasti huomiota saaneilla pienillä näyttelyillä haluttiin myös muistaa saamelaisten omaa 100-vuotista yhteistyötä, joka huipentui suuresti ja näyttävästi Trondheimissa 6.2.2017.

Jos viime vuoden toiminta oli kovasti ulospäin suuntautunutta, niin tämä vuosi 2018 on sitten sisäänpäin käpertyvää ja jäsenistöön keskittyvää. Tavoitteena on ollut ja on yhä omien ihmisten kanssa ajan viettäminen, kaikenlainen yhdessä hengailu, niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin. Duodji-tapaamisissa sekä kesäleirillä Surkeenjärvellä, joka nimestään huolimatta oli mitä mainioin paikka, osallistujia on ollut molemmista toimintapisteistä, ja tietysti väkeä on tullut muualtakin.

Jyväskylässä tavattiin 26.8.2018 Vildá-duon keikalla. Kuva: Nea Porsanger-Rintala.

Yhdistys haluaa tarjota vastinetta jäsenmaksulle tarjoamalla kädentaitojen kartuttamisen lisäksi myös monenlaista mielenruokaa. Viimeisin makupala oli Vildá-duon äskettäinen vierailu Seminaarinmäellä Jyväskylässä. Herkkuja on tulossa myös Tampereelle, jonne odotetaan Solju-yhtyettä ja ehkä muitakin saamelaisartisteja. Seuratkaapa siis tiedottamista!

Yhteistyötä eri tahojen kanssa olemme tehneet kaikkina edellisinä vuosina, niin myös tänä vuonna. ”Vanhojen” kanssa jatketaan ja ”uusia” toimijoita etsitään. Jyväskylässä uutta on Pohjola-Nordenin kanssa alkava yhteistyö. Nyt olemme uuden edessä, ja siksi Ideoita kaivataan: mitä voisimme tehdä yhdessä? Laita viestiä ja kerro toiveistasi.

Mainokset

Puheenjohtajan jouluterveiset

img_6590

Huomenna koittaa jouluaatto. Istun autossa matkalla Rovaniemelle ja nyt on aika ja aikaa hengähtää ja kääntää vielä hetkeksi katse kuluneeseen vuoteen 2016 ja yhdistyksemme toimintaan vuoden aikana.

Vuosi on ollut jälleen kerran toiminnantäyteinen ja aiemmasta blogipostistamme saittekin lukea kauniiden kuvien kera kuluneen vuoden 2016 ”huipuista”. Mukaan mahtui monenlaista tilaisuutta ja tapahtumaa aina kansallispäivän juhlallisuuksista monenelaisiin käsityökursseihin.

Alkuvuoden ehkä merkittävin ja ainakin suurin tapahtuma oli City-Sámitien järjestämät kansallispäivän lastenkutsut sekä  juhlaillallinen iltaklubeineen Helsingissä.

img_3682

 

 

Lastenkutsuilla tunnelmasta huolta piti ansiokas, tänä vuonna Vuoden saamelaiseksikin valittu, Niillas Holmberg yhdessä Ima Aikion ja Miro Mantereen kanssa.

 

 

img_3701

 

 

 

Illallisella pääsimme maistelemaan perinneherkkuja juhlavissa tunnelmissa ja hyvässä seurassa. Tämän jälkeen juhla jatkui iltaklubilla, missä musiikkikattaus oli kattava, monipuolinen ja erittäin kiinnostava.

 

 

Erittäin merkittävä tapahtuma keväällä 2016 oli maaliskuussa alkanut pohjoissaamen oman äidinkielen opetus Tampereella. Opetus jatkui myös Jyväskylässä, missä tänä syksynä starttasi jo neljäs lukuvuosi saamenopetusta. Luonnollisestikaan Bárbmu ei ole yhdistyksenä minkäänlaisessa vastuussa opetuksen toteutumisesta ja toteutuksesta, mutta voin rehellisesti todeta, että yhdistyksellämme on todella suuri rooli tämän toiminnan tukemisessa ja edistämisessä. Suuri kiitos sekä Jyväskylän että Tampereen opetusryhmien opettajille! Teette merkittävää ja todella tärkeää työtä. Yhdistyksen vuoden 2017 toimintasuunnitelman hahmotelmassa todetaan: ”Vuoden 2017 toiminnan erityisiksi painopistealueiksi on valittu saamen kielen opetuksen tukeminen ja kehittäminen Sisä-Suomen alueella sekä edelleen kaupunkisaamelaisten yhteistyön kehittäminen.” Toivottavasti löydämme yhdessä hyviä ideoita ja ajatuksia näiden tavoitteiden edistämiseksi.

Olen todella tyytyväinen siitä, että toimintamme on ottanut tuulta purjeisiin yhä enenevässä määrin Tampereella. Tampereella on (luonnollisesti väestömäärän ollessa suurempi) saamelaisväestöä määrällisesti enemmän kuin Jyväskylässä, joten on mielekästä, että toimintaakin alkaa olla tarjolla jo jopa enemmän kuin Jyväskylässä. Tästä syystä onkin harmillista, että yhdistys ei ole saanut Tampereen kaupungin avustuksia toimintaansa. Syynä on aiempina vuosina ollut se, että yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä. Tätä periaatetta on hieman vaikea ymmärtää, koska yhdistyksellä on oltava kotipaikka, mutta toiminta tapahtuu kuitenkin erittäin aktiivisesti molemmilla paikkakunnilla. Viimeksi syyksi ilmoitettiin se, ettei toimintaamme avustushakemusten käsittelijöiden mukaan pystytä sijoittamaan/luokittelemaan minkään avustuskokonaisuuden alle. Toivottavasti tämä asia korjaantuu jossain kohtaa meidän eduksemme.

Meillä alkaa olla toiminnassamme jo useita vuosittain toistuvia tapahtumia, ja yksi niistä näyttäisi olevan Sulkavan duodji-leiri/kurssi. Haluankin tässä yhteydessä kiittää sekä Järvi-Saimaan kansalaisopistoa että leirien opettajaa Merja Heikkistä. Merja on jaksanut meitä opettaa loistavalla ammattitaidolla ja pitkillä hermoilla 🙂 Kiitos siitä!

img_5683

Vyökurssin satoa Sulkavalta elokuulta 2016.

Marraskuussa jaettiin nyt toista kertaa Vuoden saamelainen-palkinto. Minulla oli suuri ilo ja kunnia olla tänä vuonna mukana palkinnon saajan päättävässä valitsijaraadissa. Kansa oli antanut omia ehdotuksiaan palkinnon saajaksi todella paljon ja ehdokkaiden ansiot ja perusteet ehdokkuudelle olivat moninaisia. Valitsijaraati teki hyvää työtä ja päätökseen päästiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Palkinto myönnettiin nuoresta iästään huolimatta  erittäin ansioituneelle utsjokiselle Niillas Holmbergille. Niillas otti palkinnon vastaan kunnioituksella ja suurella nöyryydellä. Toivotan omasta ja yhdistyksen puolesta vielä kerran onnea Vuoden saamelaiselle ja voimia sekä viisautta tämän pestin kantamiseen.

Lueskelin ennen näiden terveisten kirjoittamista vanhoja puheenjohtajan terveisiäni ja haluan nostaa jälleen kerran esille erään tärkeän asian. Kuten olen aiemminkin todennut, yhdistyksemme aktiivit tekevät tärkeää työtä saamelaiskulttuurin ja alueemme saamelaisten hyväksi. Toivomme koko hallituksen voimin, että Sisä-Suomen alueen saamelaiset, jotka ovat jostain toiminnastamme kiinnostuneita, jakaisivat omia ajatuksiaan ja ideoitaan hallituksen kanssa, jotta saisimme toiminnasta yhä enemmän ja enemmän jäsenten toiveita vastaavaa. Tietysti toimintaan osallistuminen ja aktiivinen tekeminenkin on suotavaa, jopa toivottavaa. Yhdessä olemme enemmän. Mutta edelleen korostan sitä, että toiminnan on tarkoitus olla rennolla asenteella ja hyvällä mielellä tehtyä yhteistä hyvää, joka ei aiheuta kenellekään ylimääräistä painetta tai tuntemuksia siitä, että vaaditaan liikaa.

Vaikka tämä kulunut vuosi on ollut jälleen aktiivisen tekemisen ja mahtavien tapahtumien työn täyteinen vuosi, niin voin todeta, että kaiken oman elämän ajoittain kiireisenkin säätämisen keskelläkään en vaihtaisi hetkeäkään pois. Joskus toivoisin voivani itse antaa tälle yhdistykselle vielä jotain enemmän, mutta seuraavassa hetkessä totean, että on pystyttävä olemaan itselleen armollinen ja näin on hyvä. Minulta on usein kysytty miksi en lähde aktiivisemmin mukaan saamelaispolitiikkaan tai miksi en käytä ”asemaani” yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana voimakkaammin esimerkiksi joidenkin mielipiteideni julkituomiseen. Totean näihin kysymyksiin, että jätän mielelläni politikoinnin ja mielipiteiden julkistamiset niille, joilla on enemmän sanottavaa ja syystä tai toisesta suurempi tarve siihen. Puhetta riittää ihan varmasti ilman minunkin panostani. Toivon, että ”panokseni” Bárbmun toiminnassa on mahdollistanut asioita ja vienyt joitain asioita myös hyvällä tavalla eteenpäin.

Haluan jälleen kerran kiittää aivan ensiksi hallituksen superhuippuja jäseniä Virpiä, Maaritia, Ailea ja Mariaa, joiden yhdistyksen eteen tekemä työ on vertaansa vailla. Erityiskiitokset aplodien kera lähtevät Jyväskylään Maritta Stoor-Lehtoselle, yhdistyksemme perustajajäsenelle, joka tekee jatkuvasti ns. hiljaista hienoa työtä yhdistyksemme hyväksi ja saamelaiskulttuurin tuntemuksen edistämiseksi. Haluan kiittää myös muiden saamelaisyhdistysten hallituslaisia ja aktiiveja sekä yhteistyöstä että työstänne kulttuurimme ja hyvinvointimme hyväksi. Jokaisen panos on merkittävä. Bárbmu kiittää myös niitä tahoja, jotka mahdollistavat toimintamme tukemalla meitä erilaisilla avustuksilla. Suurimpana tukijanamme toimii Saamelaiskäräjät, jolle lähetämme suuret kiitokset ja toivomme ansiokkaan yhteistyön jatkumista tulevaisuudessakin.

img_6597

Toivotan kaikille lukijoille, yhdistyksemme tukijoille, yhteistyökumppaneille, kaikille saamelaisille kanssasiskoille ja -veljille sekä tasapuolisesti ihan kaikille, toistensa kanssa saman arvoisille tämän yhteisen pallomme päällä vaeltaville kanssakulkijoille oikein ihanaa ja rauhallista joulunaikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle 2017! Kuten jo aiemmin totesin, YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN.

Buriid Juovllaid ja Lihkolaš Ođđa Jagi!
Pyereh Juovlah já Luholâš Uđđâ Ive!
Siõǥǥ Rosttvid da Leklvaz Ođđ Ee´jj!

Hyviä etnisiä suhteita rakentamassa

maritta_stoor_lehtonen

Kirjoittaja: Maritta Stoor-Lehtonen, Bárbmun edustaja Pirkanmaan ja Keski-Suomen ETNOssa

Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry haki Pirkanmaan ja Keski-Suomen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan eli ETNOn jäseneksi viime vuonna. Pääsin ilokseni edustamaan yhdistystämme 2016 – 2020 tähän alueelliseen neuvottelukuntaan, jonka päätehtävänä on vaalia ja edistää hyviä etnisiä suhteita. Varajäseneksi valittiin Maarit Vuolab ja myöhemmin hänen luopuessaan tehtävästä Mika Laiti.

Mikä sitten on ETNO? Alueellisia neuvottelukuntia on seitsemän. Niiden tehtävä on toimia alue- ja paikallistasolla eri tahoja yhdistävänä asiantuntija-, yhteistyö- ja vuoropuheluelimenä. Lisäksi on vielä valtakunnallinen neuvottelukunta, joka toimii oikeusministeriön yhteydessä.

Etnisten, kulttuuristen ja uskonnollisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välinen vuorovaikutus on ETNOn toiminnan keskiössä; vuorovaikutus on sekä väline että kohde. ETNO toimii monella tapaa: se mm. ottaa kantaa, järjestää erilaisia keskustelu- ja vaikuttamistilaisuuksia sekä kouluttaa.

Mitä hyötyä mukanaolosta on? ETNOlla on vaikutusvaltaa. Sen kantoja kuunnellaan. Sen nimissä annetut ehdotukset ja lausunnot tavoittavat eri toimijoita. Alue-ETNO yhdistää tahoja, auttaa verkostoitumaan ja luo jäsenilleen yhteistä näkyvyyttä. Se on hyvä paikka pienelle yhdistykselle saada hyötyä synergiaedusta. Ennen kaikkea se tarjoaa yhden tavan vaikuttaa ja tulla nähdyksi. Se on työväline, jolla puuttua vihapuheeseen ja vihakampanjoihin.

Odotan paljon tältä nelivuotiskaudelta. Vielä toistaiseksi olen pelkkä kuunteluoppilas. Mutta niin ovat onneksi muutkin. Me kaikki olemme vielä hakemassa rooliamme neuvottelukunnassa.

12736026_878071538972178_1129255587_n.jpg