Oahpasmuva stivrii | Tutustu hallitukseen

Bárbmu deavdá otne guhtta jagi! Nu ahte min searvi lea dál ovdaskuvlaágis. Vuođđudanbeaivvi dahjege riegádanbeaivvi gudnin dás veháš dieđut stivralahtuin.

Bárbmu täyttää tänään kuusi vuotta! Yhdistyksemme on siis esikouluikäinen. Perustamispäivän tai syntymäpäivän kunniaksi tässä hieman tietoja hallituksen jäsenistä.


Puheenjohtaja | Sáhkadoalli
Maritta Stoor-Lehtonen

Saamelainen kysyy toisen tavattuaan: ”Giibat don leat?” Kukapa se sinä olet? Vastaan ensin suomalaisittain, että olen Maritta Stoor-Lehtonen. Kyrö-sukuisen suomalaisen isäni sukulinjaa noudattaen olen Pikku-Jaakon Bernhartin Akselin Maritta. Saamelaisittain olen Pikku-Hannun Hansin Hilkan Maritta. Hilkka-äitini isä, Kitti-Hansi (oik. Hannu), oli lismalaislähtöinen, mutta hänet annettiin lapsena ottopojaksi suomalaiseen Pekkulan taloon Peltovuoman kylälle.

Synnyin Enontekiöllä. Lähtöisin olen kolmen talon Ketomellan kylästä, Ounasjoen varrelta Pippokeron ja Tappurin kohdalta. Jyväskylään tulin opiskelemaan tai, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, yhden pojan perään.

Olen eläkkeelle siirtynyt puheviestinnän kielikeskuslehtori. Työskentelin Jyväskylän yliopistossa erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä vuodesta 1981 lähtien pitkälti yli kolmekymmentä vuotta. Kymmenisen vuotta avustin myös Keskisuomalainen-lehteä kirjoittamalla sen kulttuurisivuille puhekulttuurista, lausunnasta, teatterista sekä joskus myös vähemmistö- ja vammaiskysymyksistä. Olen neljän vuosikymmenen aikana pitänyt ilmaiseksi monia kymmeniä luentoja saamelaiskulttuurista kouluissa, yhdistyksissä ja erilaisissa tapahtumissa. Kadulla kävellessäni saatan toisinaan vielä nytkin kuulla selkäni takaa joiun hyrinää. Kun katsahdan taakseni, näen hymyileviä entisiä koululaisia. Tästä olen erityisen ylpeä.

Perhe ja lähipiiri on kutsunut minua aina Nunnuksi. Olen kahden aikuisen tyttären äiti ja pienen pomeranian-koiran varaäiti. Olen kirja-, sauna- ja kirpputorihullu. Kerään vanhoja lapinkirjoja, omistan kolme saunaa ja harrastan aivan liikaa kulttuuririentoja ja aivan liian vähän vanhassa talossa ja pihapiirissä puuhaamista. Seuraan yhä aktiivisesti saamelaiskysymyksiä, joikailen pihapuron varrella ja joskus julkisestikin. Lisäksi nyt näin kypsässä iässä yritän Duodji-kursseillamme opetella ihanan Ailemme opastuksella saamenkäsitöiden tekoa.

Mun lean Bikko-Hánno Hánssa Hilkka Maritta dahjege Maritta Stoor-Lehtonen. Bearaš ja lagamus ustibat gohčodit mu Nunnun. Riegádin Eanodagas ja lean eret smávva gilážis, Ketomellas. Fárrejin Jyväskyläi studeret ja jus de áibbas rehálaš lean, ovtta bártni maŋŋái. Bargen badjel 30 jagi Jyväskylä universitehtas, muhto dál de lean ealáhagas. Lean eadni guovtti niidii, geat leaba jo rávesolbmot ja várreeadni ovtta binna bánna pomerania-beatnagii.


Varapuheenjohtaja | Värisaavâjođetteijee
Heidi Hjorth

Hei! Olen Heidi Hjorth. Olen yksi Bárbmu ry:n perustajajäsenistä. Sukuni on lähtöisin Inarista ja olen ollut tekemisissä saamelaiskulttuurin kanssa pienestä pitäen. Lukioaikana kartutin pohjoissaamen kielen taitoani etäopiskelun muodossa. Nykyään seuraan ahkerasti saamelaisyhteisön asioita ja erityisesti saamelaistaidetta. Opiskelen uskontotiedettä Turun yliopistossa ja sivuan saamelaistematiikkaa opinnoissani. Toivon löytäväni keinon sisällyttää saamen kieli- ja kulttuuriopinnot myös lopulliseen tutkintooni. Keväällä 2018 minua pyydettiin Bárbmun hallitukseen ja myöhemmin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Otin haasteen vastaan. Yhdistyksen kautta toivon saavani antaa oman panokseni saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden eteen tässä ajassa.


Teäʹǧǧhoiʹddjeei | Rahastonhoitaja
Maarit Haltta

Tiõrv! Mon leäm Maarit Haltta da mon jälstam piârrin da kaazzin Tamperest. Leäm ođđ halltõsneǩ da teäʹǧǧhoiʹddjeei, leâʹša leäm vuässõõttâm määŋg eeʹjj ääiʹj sääʹmõhttõõzz kuursid da šõddmõõžžid. Õʹhttem vuäzzlaž 2014 eeʹjj, ko kuʹllem neäʹttel-lopp heäʹrvvkuursast. Jeärrest õhttõõzzin leʹjjem tuåimmâd juʹn ääiʹjab jeeʹres tuâiain. Sääʹmõhttõõzzâst mon kauʹnnem ođđ staarjõõzz.

Hei! Olen Maarit Haltta ja asun perheen ja kissan kanssa Tampereella. Olen uusi hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja, mutta olen osallistunut useamman vuoden saamelaisyhdistyksen kursseille ja tapahtumiin. Liityin jäseneksi vuonna 2014, kun kuulin viikonloppuna järjestettävästä korukurssista. Muissa yhdistyksissä olin toiminut jo aiemmin eri tehtävissä. Saamelaisyhdistyksestä löysin uuden harrastuksen.


Varajäsen | Värijeessânvirpikulmala
Virpi Kulmala

Tiervâ! Olen Virpi Kulmala Tampereelta. Olen kotoisin Inarin kylältä. Olen asunut Tampereella jo syksystä 2000 lähtien. Perheeseeni kuuluu kaksi tytärtä, aviomies ja suomenlapinkoira. Työskentelen it-alalla asiantuntijatehtävissä. Vapaa-aikanani olen mukana koirani kanssa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun alaisessa pelastuskoiratoiminnassa. Minut saattaa tavata Pirkanmaan metsien lisäksi erilaisista kulttuuritapahtumista. Viime vuosina olen opiskellut inarinsaamen kieltä etäopetuksena, ensin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lyhytkursseilla ja sittemmin Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa. Olen ollut perheeni kanssa mukana Bárbmun toiminassa sen perustamisesta lähtien ja toiminut myös hallituksessa sekä jäsenenä että varapuheenjohtajana. On mukavaa, että meillä on yhdistys, jossa voi tavata muita kaupunkisaamelaisia ja oppia esimerkiksi saamenkäsitöitä yhdessä.


Várrelahttu | Varajäsen
Nea Porsanger-Rintala

Mun lean Nea Porsanger-Rintala Jyväskyläs. Lean eret Ohcejogas, muhto lean orrun Jyväskyläs 1999 rájes. Mu bearrašii gullet isit, guokte gándda ja beana. Lean leamašan ollu mielde máŋggalagan searvebargguin ja eará sullasaš doaimmain. Sámeservviin ja sámedikki doaimmain ledjen fárus eanet ovdal eadnivuođa. Dálvvi 2011-12 lohken gáiddusoahpahusas sámegiela, go hálidin ealaskahttit iežan gielladáiddu. Giela gáhtten nannii maid mu sámeidentitehta ja movttaskin earáiguin plánegoahtit sámesearvvi vuođđudeami Sis-Supmii. Nu de mun ledjen fárus vuođđudeamin Bárpmu čakčat 2012 ja doibmen álgojagiid searvvi sáhkadoallin. Dán áigge lean stivrras várrelahttun. Bárbmu bargá dehálaš barggu sámiid ovdii erenomážit Jyväskylä ja Tampere guovlluin. Searvvis leat rábas, movttegis ja maŋggabealat doaimmat. Doaimma vuođđun lea guldalit ja gudnejahttit lahtuid. Searveaktiivvat barget searvvi ovdii iežaset áigetávvaliid ja návccaid mielde. Lean erenomáš rámis ja movtta min searvvis ja hui lihkolaš buot das, maid lean Bárpmu fárus beassán vásihit!

Olen Nea Porsanger-Rintala, Jyväskylässä asusteleva alunperin Utsjoen-kylän kasvatti. Olen asunut Jyväskylässä vuodesta 1999 lähtien. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi poikaa sekä koira. Olen elämäni aikana ollut mukana monenlaisissa yhdistys- ym. toiminnoissa. Saamelaisyhdistysten ja -käräjien toiminnassa tavalla tai toisella olen ollut aiemmin mukana pääasiassa ennen ensimmäisen lapseni syntymää. Talven 2011-2012 aikana opiskelin verkko-opintoina saamenkieltä palautellakseni hiipunutta kielitaitoani, ja näiden opintojen ”vahvistamana” aloitin muutamien muiden alueen saamelaisten kanssa Sisä-Suomen Saamelaisyhdistyksen toiminnan synnyttämisen/käynnistelyn. Lopulta yhdistys perustettiin syksyllä 2012 ja toimin alkuvuodet hallituksen puheenjohtajana. Nyt toimin enemmän taustalla hallituksen varajäsenenä. Bárbmussa tehdään korvaamatonta työtä etenkin Jyväskylän ja Tampereen seudun saamelaisten hyväksi suurella sydämellä. Bárbmun toiminnan kulmakiviä ovat avoin, hyväntuulinen ja monipuolinen, jäseniään kuuleva ja kunnioittava toiminta. Yhdistysaktiivit tekevät työtä yhdistyksen eteen omien voimavarojensa ja elämäntilanteidensa mukaan. Olen yhdistyksestämme ylpeä ja onnellinen kaikesta siitä, mitä olen tämän matkan varrella saanut Bárbmun myötä kokea!

Mainokset

Puheenjohtajan tervehdys

maritta_stoor_lehtonen

Kirjoittaja: Maritta Stoor-Lehtonen, Bárbmu ry:n puheenjohtaja ja yksi perustajajäsenistä.

Haluan hieman taustoittaa kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa: Viime vuosi oli kiireistä aikaa. Yhdistyksemme juhli näyttävästi satavuotiaan Suomen mukana. Itse olin Bárbmun edustajana sekä Jyväskylän kaupunginteatterissa kansallispukukavakaldissa, että useissa Jyväskylän käsityön museon juhlavuoden tilaisuuksissa. Suomalaisista kansallispuvuista poiketen gáktimme ja muut pukumme ovat eläviä ja muuntuvia kansanpukuja, eivät normatiivisesti vartioituja kansallispukuja. Tätä monet eivät olleet tienneet.

Näkyvin tempaus oli esitellä pukujemme diversiteettiä, niiden erityisyyttä ja moninaisuutta. Niinpä Suomen käsityön museossa viiden kuukauden ajan (marraskuusta 2017 maaliskuun loppuun 2018) esillä oli Enontekiön naisten erilaisia gáktejä. Mutta koska aluetta tärkeämpää on aina suku, perhe ja yksilö itse, näyttely rajattiin käytännön syistä vain yhteen enontekiöläistyneeseen sukuun, omaan Kitti-sukuuni, ja siitäkin vain omaan perheeseeni. Nimittäin kesän 2017 ponnistus oli esitellä Karjalaisten kesäjuhlilla kaikkien saamelaisryhmien pukuja. Näillä mukavasti huomiota saaneilla pienillä näyttelyillä haluttiin myös muistaa saamelaisten omaa 100-vuotista yhteistyötä, joka huipentui suuresti ja näyttävästi Trondheimissa 6.2.2017.

Jos viime vuoden toiminta oli kovasti ulospäin suuntautunutta, niin tämä vuosi 2018 on sitten sisäänpäin käpertyvää ja jäsenistöön keskittyvää. Tavoitteena on ollut ja on yhä omien ihmisten kanssa ajan viettäminen, kaikenlainen yhdessä hengailu, niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin. Duodji-tapaamisissa sekä kesäleirillä Surkeenjärvellä, joka nimestään huolimatta oli mitä mainioin paikka, osallistujia on ollut molemmista toimintapisteistä, ja tietysti väkeä on tullut muualtakin.

Jyväskylässä tavattiin 26.8.2018 Vildá-duon keikalla. Kuva: Nea Porsanger-Rintala.

Yhdistys haluaa tarjota vastinetta jäsenmaksulle tarjoamalla kädentaitojen kartuttamisen lisäksi myös monenlaista mielenruokaa. Viimeisin makupala oli Vildá-duon äskettäinen vierailu Seminaarinmäellä Jyväskylässä. Herkkuja on tulossa myös Tampereelle, jonne odotetaan Solju-yhtyettä ja ehkä muitakin saamelaisartisteja. Seuratkaapa siis tiedottamista!

Yhteistyötä eri tahojen kanssa olemme tehneet kaikkina edellisinä vuosina, niin myös tänä vuonna. ”Vanhojen” kanssa jatketaan ja ”uusia” toimijoita etsitään. Jyväskylässä uutta on Pohjola-Nordenin kanssa alkava yhteistyö. Nyt olemme uuden edessä, ja siksi Ideoita kaivataan: mitä voisimme tehdä yhdessä? Laita viestiä ja kerro toiveistasi.

Puheenjohtajan jouluterveiset

img_6590

Huomenna koittaa jouluaatto. Istun autossa matkalla Rovaniemelle ja nyt on aika ja aikaa hengähtää ja kääntää vielä hetkeksi katse kuluneeseen vuoteen 2016 ja yhdistyksemme toimintaan vuoden aikana.

Vuosi on ollut jälleen kerran toiminnantäyteinen ja aiemmasta blogipostistamme saittekin lukea kauniiden kuvien kera kuluneen vuoden 2016 ”huipuista”. Mukaan mahtui monenlaista tilaisuutta ja tapahtumaa aina kansallispäivän juhlallisuuksista monenelaisiin käsityökursseihin.

Alkuvuoden ehkä merkittävin ja ainakin suurin tapahtuma oli City-Sámitien järjestämät kansallispäivän lastenkutsut sekä  juhlaillallinen iltaklubeineen Helsingissä.

img_3682

 

 

Lastenkutsuilla tunnelmasta huolta piti ansiokas, tänä vuonna Vuoden saamelaiseksikin valittu, Niillas Holmberg yhdessä Ima Aikion ja Miro Mantereen kanssa.

 

 

img_3701

 

 

 

Illallisella pääsimme maistelemaan perinneherkkuja juhlavissa tunnelmissa ja hyvässä seurassa. Tämän jälkeen juhla jatkui iltaklubilla, missä musiikkikattaus oli kattava, monipuolinen ja erittäin kiinnostava.

 

 

Erittäin merkittävä tapahtuma keväällä 2016 oli maaliskuussa alkanut pohjoissaamen oman äidinkielen opetus Tampereella. Opetus jatkui myös Jyväskylässä, missä tänä syksynä starttasi jo neljäs lukuvuosi saamenopetusta. Luonnollisestikaan Bárbmu ei ole yhdistyksenä minkäänlaisessa vastuussa opetuksen toteutumisesta ja toteutuksesta, mutta voin rehellisesti todeta, että yhdistyksellämme on todella suuri rooli tämän toiminnan tukemisessa ja edistämisessä. Suuri kiitos sekä Jyväskylän että Tampereen opetusryhmien opettajille! Teette merkittävää ja todella tärkeää työtä. Yhdistyksen vuoden 2017 toimintasuunnitelman hahmotelmassa todetaan: ”Vuoden 2017 toiminnan erityisiksi painopistealueiksi on valittu saamen kielen opetuksen tukeminen ja kehittäminen Sisä-Suomen alueella sekä edelleen kaupunkisaamelaisten yhteistyön kehittäminen.” Toivottavasti löydämme yhdessä hyviä ideoita ja ajatuksia näiden tavoitteiden edistämiseksi.

Olen todella tyytyväinen siitä, että toimintamme on ottanut tuulta purjeisiin yhä enenevässä määrin Tampereella. Tampereella on (luonnollisesti väestömäärän ollessa suurempi) saamelaisväestöä määrällisesti enemmän kuin Jyväskylässä, joten on mielekästä, että toimintaakin alkaa olla tarjolla jo jopa enemmän kuin Jyväskylässä. Tästä syystä onkin harmillista, että yhdistys ei ole saanut Tampereen kaupungin avustuksia toimintaansa. Syynä on aiempina vuosina ollut se, että yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylä. Tätä periaatetta on hieman vaikea ymmärtää, koska yhdistyksellä on oltava kotipaikka, mutta toiminta tapahtuu kuitenkin erittäin aktiivisesti molemmilla paikkakunnilla. Viimeksi syyksi ilmoitettiin se, ettei toimintaamme avustushakemusten käsittelijöiden mukaan pystytä sijoittamaan/luokittelemaan minkään avustuskokonaisuuden alle. Toivottavasti tämä asia korjaantuu jossain kohtaa meidän eduksemme.

Meillä alkaa olla toiminnassamme jo useita vuosittain toistuvia tapahtumia, ja yksi niistä näyttäisi olevan Sulkavan duodji-leiri/kurssi. Haluankin tässä yhteydessä kiittää sekä Järvi-Saimaan kansalaisopistoa että leirien opettajaa Merja Heikkistä. Merja on jaksanut meitä opettaa loistavalla ammattitaidolla ja pitkillä hermoilla 🙂 Kiitos siitä!

img_5683

Vyökurssin satoa Sulkavalta elokuulta 2016.

Marraskuussa jaettiin nyt toista kertaa Vuoden saamelainen-palkinto. Minulla oli suuri ilo ja kunnia olla tänä vuonna mukana palkinnon saajan päättävässä valitsijaraadissa. Kansa oli antanut omia ehdotuksiaan palkinnon saajaksi todella paljon ja ehdokkaiden ansiot ja perusteet ehdokkuudelle olivat moninaisia. Valitsijaraati teki hyvää työtä ja päätökseen päästiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Palkinto myönnettiin nuoresta iästään huolimatta  erittäin ansioituneelle utsjokiselle Niillas Holmbergille. Niillas otti palkinnon vastaan kunnioituksella ja suurella nöyryydellä. Toivotan omasta ja yhdistyksen puolesta vielä kerran onnea Vuoden saamelaiselle ja voimia sekä viisautta tämän pestin kantamiseen.

Lueskelin ennen näiden terveisten kirjoittamista vanhoja puheenjohtajan terveisiäni ja haluan nostaa jälleen kerran esille erään tärkeän asian. Kuten olen aiemminkin todennut, yhdistyksemme aktiivit tekevät tärkeää työtä saamelaiskulttuurin ja alueemme saamelaisten hyväksi. Toivomme koko hallituksen voimin, että Sisä-Suomen alueen saamelaiset, jotka ovat jostain toiminnastamme kiinnostuneita, jakaisivat omia ajatuksiaan ja ideoitaan hallituksen kanssa, jotta saisimme toiminnasta yhä enemmän ja enemmän jäsenten toiveita vastaavaa. Tietysti toimintaan osallistuminen ja aktiivinen tekeminenkin on suotavaa, jopa toivottavaa. Yhdessä olemme enemmän. Mutta edelleen korostan sitä, että toiminnan on tarkoitus olla rennolla asenteella ja hyvällä mielellä tehtyä yhteistä hyvää, joka ei aiheuta kenellekään ylimääräistä painetta tai tuntemuksia siitä, että vaaditaan liikaa.

Vaikka tämä kulunut vuosi on ollut jälleen aktiivisen tekemisen ja mahtavien tapahtumien työn täyteinen vuosi, niin voin todeta, että kaiken oman elämän ajoittain kiireisenkin säätämisen keskelläkään en vaihtaisi hetkeäkään pois. Joskus toivoisin voivani itse antaa tälle yhdistykselle vielä jotain enemmän, mutta seuraavassa hetkessä totean, että on pystyttävä olemaan itselleen armollinen ja näin on hyvä. Minulta on usein kysytty miksi en lähde aktiivisemmin mukaan saamelaispolitiikkaan tai miksi en käytä ”asemaani” yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana voimakkaammin esimerkiksi joidenkin mielipiteideni julkituomiseen. Totean näihin kysymyksiin, että jätän mielelläni politikoinnin ja mielipiteiden julkistamiset niille, joilla on enemmän sanottavaa ja syystä tai toisesta suurempi tarve siihen. Puhetta riittää ihan varmasti ilman minunkin panostani. Toivon, että ”panokseni” Bárbmun toiminnassa on mahdollistanut asioita ja vienyt joitain asioita myös hyvällä tavalla eteenpäin.

Haluan jälleen kerran kiittää aivan ensiksi hallituksen superhuippuja jäseniä Virpiä, Maaritia, Ailea ja Mariaa, joiden yhdistyksen eteen tekemä työ on vertaansa vailla. Erityiskiitokset aplodien kera lähtevät Jyväskylään Maritta Stoor-Lehtoselle, yhdistyksemme perustajajäsenelle, joka tekee jatkuvasti ns. hiljaista hienoa työtä yhdistyksemme hyväksi ja saamelaiskulttuurin tuntemuksen edistämiseksi. Haluan kiittää myös muiden saamelaisyhdistysten hallituslaisia ja aktiiveja sekä yhteistyöstä että työstänne kulttuurimme ja hyvinvointimme hyväksi. Jokaisen panos on merkittävä. Bárbmu kiittää myös niitä tahoja, jotka mahdollistavat toimintamme tukemalla meitä erilaisilla avustuksilla. Suurimpana tukijanamme toimii Saamelaiskäräjät, jolle lähetämme suuret kiitokset ja toivomme ansiokkaan yhteistyön jatkumista tulevaisuudessakin.

img_6597

Toivotan kaikille lukijoille, yhdistyksemme tukijoille, yhteistyökumppaneille, kaikille saamelaisille kanssasiskoille ja -veljille sekä tasapuolisesti ihan kaikille, toistensa kanssa saman arvoisille tämän yhteisen pallomme päällä vaeltaville kanssakulkijoille oikein ihanaa ja rauhallista joulunaikaa ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle 2017! Kuten jo aiemmin totesin, YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN.

Buriid Juovllaid ja Lihkolaš Ođđa Jagi!
Pyereh Juovlah já Luholâš Uđđâ Ive!
Siõǥǥ Rosttvid da Leklvaz Ođđ Ee´jj!