Bárpmu jahki 2018 | Bárbmun vuosi 2018

Bárpmu stivra háliida giitit nu lahtuid go ovttasbargoguimmiid dán jagis ja sávvá lihkolaš ođđa jagi 2019. Dás moadde muittu maid jagi 2018 áigge lea dáhpáhuvvan. Eanet govaid gávnnat Bárpmu Instagram-siiddus.

Bárbmun hallitus haluaa kiittää niin jäseniä kuin yhteistyökumppaneita tästä kuluneesta vuodesta ja toivottaa onnellista uutta vuotta 2019. Tässä muutamia muistoja päättyvän vuoden toiminnasta. Lisää kuvia voit katsoa Bárbmun Instagram-sivulta.

***

Sis-Suoma Sámisearvi Bárbmu lágidii 6.2.2018 sámi álbmotbeaivvi gudnin oktasaš deaivvadeami almmolaš dáhpáhussii Jyväskyläs Suoma giehtaduoji museai ja dan maŋŋá manaimet ovttas boradit.

Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu järjesti 6.2.2018 kansallispäivän juhlistamiseksi yhteisen kokoontumisen julkiseen tapahtumaan Jyväskylässä Suomen käsityön museolla ja sen jälkeen menimme yhdessä syömään.

***

Searvvi jahkečoahkkin dollojuvvui Jyväskyläs njukčamánu 24. beaivve. Sis-Suoma Sámesearvi Bárbmu rs:a ođđa sáhkadoallin bargagođii Maritta Stoor-Lehtonen, okta Bárpmu vuođđudeaddjilahtuin Jyväskyläs. Stivrii ožžo maid ođđa olbmuid go stivrralahttun álggaheigga Maarit Haltta Tamperes ja Heidi Hjorth Turkus. Várrelahttun jotkkiiga Virpi Kulmala Tamperes ja Nea Porsanger-Rintala Jyväskyläs.

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Jyväskylässä 24. maaliskuuta. Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry:n puheenjohtajan pestin otti vastaan Maritta Stoor-Lehtonen, yksi Bárbmun perustajajäsenistä Jyväskylästä. Hallitukseen saatiin myös uutta voimaa, kun uusina hallituksen jäseninä aloittivat Maarit Haltta Tampereelta ja Heidi Hjorth Turusta. Varajäseninä jatkoivat Virpi Kulmala Tampereelta sekä Nea Porsanger-Rintala Jyväskylästä.

***

Cuoŋománus Jyväskyläs lei logaldat dálá sámelyrihkkas ja Tampere guovllus mánnábearrašat deaivvadedje bearaškáfé-heakkas HopLop-sisstoahkanbáikkis. Tampere guovllu deaivvadeamis ledje olbmot nu Tamperes,  Nokias go Ylöjärvisge. Mánáin lei somá stoagadettiin ja vánhemat besse ságastallat buotlágan áššiin.

Huhtikuussa Jyväskylässä oli luento saamelaisesta nykyrunoudesta ja Tampereen seudulla lapsiperheet tapasivat perhekahvilahengessä Pirkkalan HopLopissa. Tampereen seudun tapaamisessa oli osallistujia niin Tampereelta, Nokialta kuin Ylöjärveltäkin. Lapsilla oli hauskaa yhdessä leikkiessä ja vanhemmat pääsivät keskustelemaan erilaisista asioista.

***

Gávpotsápmelašvuođa leanadáiddar Milja Guttorm galledii Tamperes miessemánus. Geassemánu álggus Tamperes ja Jyväskyläs lágiduvvui gullandilálašvuođat Suoma ráđđehusa sámiid áššiid guoski soabadanproseassa birra. Bárbmu lei fárus SÁRA – sápmelaččaid buresbirgen ja ovttaveardásašvuohta -fitnus, mii nogai dán jagi. Fitnu loahpaseminára dollojuvvui Helssegis čakčamánus ja searvvi sáhkadoalli Maritta lei doppe.

Kaupunkisaamelaisuuden läänintaiteilija Milja Guttorm vieraili Tampereella toukokuussa ja kesäkuussa sekä Tampereella että Jyväskylässä oli kuulemistilaisuudet koskien mahdollista saamelaisasioiden totuus- ja sovintokomiossiota. Bárbmu oli mukana SÁRA– saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus -hankkeessa, joka päättyi tänä vuonna. Bárbmun puheenjohtaja Maritta osallistui hankkeen loppuseminaariin Helsingissä.

***

Searvvi duodjevástideaddji Evá Elle Kari Áile oahpahii ja rávvii bárbmolaččaid duddjot Jyväskyläs cuoŋománus ja čakčamánus ja Tamperes miessemánus ja golggotmánus. Maid Jyväskylä juovladeaivvadeamis Áile rávvii min duddjot juovlačiŋa.

Bárpmu geasi duodjeleaira dollojuvvui 30.6.-1.7.2018 Gaska-Suomas Matkailutila Surkeenjärvis. Leairra váldofáddán lei gávttiid goarrun. Oahpaheaddjin leairras lei Evá Elle Kari Áile. Stuorra giitosat Suoma Sámediggái doarjjagis. Geahča vuolde video leairras, jus video ii oidno geahča dan dáppe. Video govven ja čuohppan Virpi Kulmala.

Yhdistyksen käsityövastaava Aile Torikka opetti ja neuvoi bárbmulaisia käsityötapaamisissa Jyväskylässä huhtikuussa ja syyskuussa sekä Tampereella toukokuussa ja lokakuussa. Myös Jyväskylän joulutapaamisessa harjoitettiin kädentaitoja ja sorminäppäryyttä.

Kesän käsityöleirilla Surkeenjärvellä tehtiin saamen pukuja. Bárbmun tämän kesän käsityöleiri pidettiin 30.6.-1.7.2018 Keski-Suomessa Matkailutila Surkeenjärvellä. Leirin pääteemana oli saamenpuvun ompelu. Opettajana leirillä toimi Aile Torikka. Suuret kiitokset Suomen Saamelaiskäräjille tuesta. Katso yltä video leiriltä, jos videoa ei näy katso se täältä. Videon kuvaus ja leikkaus Virpi Kulmala.

***

Dán jagi beasaimet dáppe Sis-Suomas gudalit ollu sámemusihka. Wimme & Rinne finaiga guovvamánus Tamperes ja njukčamánus Äänekoskis. VILDÁ-duo galledii Jyväskyläs borgemánus ja Tamperes skábmamánus. Čakčamánus Tamperes čuojahii Solju ja golggotmánu Sugrifest-dáhpáhusa oktavuođas ordnejuvvon Sugriklubba-eahkeda nástiin lei Suõmmkar-joavku.

Tänä vuonna pääsimme täällä Sisä-Suomessa kuuntelemaan paljon saamelaismusiikkia. Wimme & Rinne esiintyivät helmikuussa Tampereella ja maaliskuussa Äänekoskella. VILDÁ-duo vieraili Jyväskylässä elokuussa ja Tampereella marraskuussa. Syyskuussa Tampereella esiintyi Solju ja lokakuun Sugrifest-tapahtuman yhteydessä järjestetyn Sugriklubin yksi illan tähdistä oli Suõmmkar-yhtye.

***

Čakčamánus Bárbmu lei mielde Jyväskylä Tourujoen yö -dáhpáhusas. Golggotmánus barggaimet ovttasbarggu Jyväskylä Pohjola-Norden -servviin Nordisk klubb -eahkeda ordnemis. Skábmamánus Bárbmu lei fárus Tampere Etno Soi! -dáhpáhusas.

Golggotmánus  Tamperes lágiduvvui jo viđát geardde Sugrifest-dáhpáhus sohkaálbmotbeaivve gudnin. Bárbmu lei okta lágideddjiin. Filbmateáhter Niagaras čájehuvvui Bohccot gullet biggii -filbma ja dan maŋŋá hálešteimet ee. filbmii láktaseaddji birašriekteáššiin. Sugriklubbas čuojahii Suõmmar ja oassi sis ledje mielde maid ieš sohkaálbmotbeaivve márkaniin.

Syyskuussa Bárbmu oli mukana Jyväskylän Tourujoen yö -tapahtumassa. Lokakuussa teimme yhteistyötä Jyväskylän Pohjola-Nordenin kanssa Nordisk klubb -illan tiimoilta. Marraskuussa Bárbmu oli mukana Tampereen Etno Soi! -tapahtumassa.

Lokakuussa Tampereella järjestettiin viidennen kerran Sugrifest-tapahtuma suomalais-ugrilaisia kielilä puhuvien kansojen sukukansapäivän kunniaksi. Bárbmu oli yksi järjestäjistä. Arthouse Cinema Niagarassa esitettiin Porot kuuluvat tuulelle -elokuva ja sen jälkeen keskustelimme mm. elokuvaan liittyvistä ympäristöoikeusasioista. Sugriklubilla esiintyi Suõmmkar ja osa heistä oli mukana myös sukukansapäivän markkinoilla.

***

Vel juovlamánus Bárbmu lágidii juovladeaivvademiid juo Jyväskyläs ja Tamperes. Jyväskyläs boradeimmet ja duddjuimet ja Tamperes lávlesteimmet sámegielat juovlalávlagiid ja jugisteimmet glögi.

Vielä joulukuussa Bárbmu järjesti joulutapaamiset sekä Jyväskylässä että Tampereella. Jyväskylässä ruokailtiin ja tehtiin käsitöitä ja Tampereella lauloimme saamenkielisiä joululauluja ja joimme glögiä.

***

Giitu buot lahtuide ja ovttasbargoguimmiide dán jagis. Bures boahtin doaimmaide fas jagis 2019.  Eanet govaid searvvi doaimmain gávnnat Bárpmu Instagram-siiddus.

Kiitos kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille tästä vuodesta. Tervetuloa mukaan toimintaan jälleen vuonna 2019. Lisää kuvia yhdistyksen toiminnasta voit katsoa Bárbmun Instagram-sivulta.

***

Guovlal maid | Vilkaise myös:

 

Mainokset

Buorit juovllat! Pyereh juovlah! Šiõǥǥ Rosttvid! Hyvää joulua!

IMG_3206

 

Ilolaš juovlaáigge ja menestumi ođđa jahkái 2019!
Ilolâš juovlâiääigi já miänástume uđđâ ihán 2019!
Rämmsallaž Rosttovpõõ ́zzid da Lekkvuõđ Ođđ Ekka 2019!
Iloista joulunaikaa ja menestystä uudelle vuodelle 2019!

Ráfálaš juovlaáigge sávvamiin,
Tubdâmušlâš juovlâiääigi tuáivutmáin,
Rääuhsallaž Rosttovpõõ ́zzid äjstee ́l,
Tunnelmallista joulunaikaa toivottaen,

stivra / hallitus
Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Bárbmu ry, Bárbmu rs

Kiitos kysymästä, gal mii birget, kyllä me pärjäämme!

maritta_stoor_lehtonen

Kirjoittaja: Maritta Stoor-Lehtonen, Bárbmu ry:n puheenjohtaja ja yksi perustajajäsenistä.

Saamelaisia asuu lähes jokaisessa kunnassa eri puolilla Suomea. Monia yllättää tieto, että jo noin 65 % saamelaisista asuu lailla rajatun saamelaisalueen ulkopuolella. Kuitenkin meistä saamelaisalueen ulkopuolisista ja kaupunkisaamelaisista tiedetään edelleenkin vähän.
Kolme vuotta sitten perustettiin tutkimus- ja tietoaukkoa paikkaamaan ”Saamelaisten hyvinvointi ja yhdenvertaisuus eli Sára-hanke, jonka päätavoitteena oli selvittää kaupunkisaamelaisten hyvinvointipalveluita ja -tarpeita valtakunnallisella tasolla. Lisäksi tutkimuksen keinoin haluttiin selvittää sellaisia sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatuspalveluita, joiden ajateltiin voivan tukea saamelaisalueen ulkopuolista saamelaiskulttuuria ja joiden nähtiin toimivan resurssina sekä siellä asuville yksilöille että yhteisöille.

Tämä kirjoitus kertoo kaksi kuukautta sitten päättyneen hankkeen tuloksista. Tiedot perustuvat hankkeen omiin kuvauksiin ja projektinjohtaja Lydia Heikkilänj puhelinhaastatteluun.

SÁRA -hankkeen toteutti Lapin yliopisto, ja sitä koordinoi Sosiaali- ja terveysministeriö. Tätä ESR-hanketta rahoittivat Euroopan sosiaalirahaston lisäksi Lapin sairaanhoitopiiri ja Lapin yliopisto. Yhteistyötahoina olivat saamelaiskäräjät ja saamelaisyhdistykset. Mukana olivat palvelujärjestämisestä vastaavat tahot Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingin seudulla. Hanketta johti projektitutkija YTT Lydia Heikkilä apunaan tutkijat FM Tuuli Miettunen ja YM Elsa Laiti-Hedemäki.
On hienoa, että meidät kaupunkisaamelaiset oli näin nostettu tutkimuksen kohteeksi: palveluntarpeistamme ja kokemuksistamme oltiin kiinnostuneita. Hankkeen tutkijoiden mukaan myös niillä saamelaisilla, jotka asuvat saamelaisalueen ulkopuolella, on samoja, arkeen vaikuttavia kokemuksia sulauttamispolitiikasta kuin kotiseutualueen asukkaillakin. Myös toiveet voida siirtää samaan aikaan oma kieli ja kulttuuri tuleville sukupolville kuuluvat kaikkien saamelaisten odotuksiin.
Kun SÁRA-hanke piti loppuseminaarinsa 13.9. Helsingissä, tulokset julkaistiin. Saatiin monenlaisia tuloksia, mutta tässä keskityn vain kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuskysymyksiin.
Lydia Heikkilän mukaan suuri ilon aihe on, että 40 % vastaajista kertoi käyttävänsä saamen kieltä arjessaan. Omaa kieltä inarin-, koltan- ja pohjoissaamea arvostettiin ja käytettiin mahdollisuuksien mukaan, vaikka vähänkin.
Suurin huolenaihe taas oli, että saamenkielisiä palveluja ei ollut tarjolla. Usein vain lakisääteisiä varhaiskasvatuspalveluja oli saatavilla. Saamenkielisten palvelujen tarve oli kuitenkin suuri koko maassa. Erityisesti nuoret ikäluokat olisivat vanhempia halukkaampia käyttämään omakielisiä palveluja.
Saamen kielten käyttö koettiin tärkeänä, sillä se liitti saamelaiset toisiinsa, loi sosiaalisia verkostoja ja synnytti tunteen siitä, että yhteys saamelaisalueen saamelaisten ja omien sukulaisten kanssa oli olemassa. Seminaarissa puhuneen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mukaan nämä yhteydet ovat vahvoja, ja ne haluttaisiin säilyttää. Saamen kieltä käyttämällä kiinnitytään eri yhteisöihin ja kulttuuriin sekä lisätään omaa hyvinvointia ja pärjäämistä.
Saamelaisille on luontaista auttaa toisia, saada ja antaa henkistä tukea. Arjen apu lasten hoidosta auton korjaamiseen oli juuri tätä konkreettista auttamista, jota tarvittiin erityisesti silloin, kun omakielisiä palveluja oli rajoitetusti tarjolla. Tutkimuksessa havaittiin, että puhuminen, ja keskusteleminen oli tärkeää erityisesti nuorille, joilla oli monia henkiseen hyvinvointiin liittyviä huolenaiheita. Vertaistuki ja sukulaisverkko olivat tällöin korvaamattomia selviytymisen kannalta. Myös niissä tapauksissa, jolloin nuori koki syrjintää ja rasismia, oma yhteisö koettiin suurena voimavarana.
Syrjintäkokemuksia oli paljon. Asuntolasukupolvi oli kohdannut eniten syrjintää, mutta myös nuoret kokivat sitä kouluissa, työpaikoilla ja sosiaalisessa mediassa. Siksi nuoria perheitä painoi huoli kielen ja kulttuurin siirtymisestä: haluaisivatko lapset ja nuoret samaistua kieleensä ja kulttuuriinsa, jos he kokevat niiden vuoksi rasismia ja syrjintää. Monet nuoret uupuivatkin näissä ristipaineissa, varsinkin jos he halusivat yhdistää perinteisen elämäntavan saamelaisalueella ja modernin kaupunkilaiselämän.
Kaikki yhteisöjen ja yhteiskunnan tuki tarvitaan, jotta me saamelaiset pärjäisimme, jotta kielelliset ja kulttuuriset oikeutemme toteutuisivat ja jotta vanhemmat eivät uupuisi joutuessaan auttamaan palvelujenjärjestäjiä esimerkiksi perusopetuksen toteuttamisessa. Sote-palvelujen tarjoajillakaan ei aina ole riittävästi tietoa saamelaisuudesta ja saamelaisten tarpeista. Siksi sekä psykososiaalista tukea ja palveluita että kulttuuritaustan ymmärtämistä tarvitaan –riittävien taloudellisten resurssien lisäksi.

Lisätietoja:

https://saradutkan.fi/

https://saradutkan.fi/sara-hanke/

https://saradutkan.fi/tyontekijat/

https://barbmu.wordpress.com/2018/08/22/sara-fidnu-loahppaseminara-13-9-helssegis-sara-hankkeen-loppuseminaari-13-9-helsingissa-2/

https://barbmu.wordpress.com/2016/06/02/olgodahpahusatulkoilupaivat/

Edit: Poistettu kuvituskuvana olleet kuvankaappaukset seminaarin suoratoistosta tekijänoikeudellisista syistä. Tallenteen loppuseminaarin suoratoistosta voit katsoa YouTubesta:

Osa 1. https://youtu.be/Jv7vekQV84A

Osa 2. https://youtu.be/85WPHQGjhlc

Osa 3. https://youtu.be/YzEyVrjwGiM