Saamen kielten opetus 2020 Suomessa – faktaa, tarinoita ja toiveita tulevalle.

Faktaa

Saamenkielet fokuksessa 2020 Suomessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut 6.2.2020 saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on tarkastella saamenkielisen varhaiskasvatuksen, saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan, saamelaisopetuksen ja -koulutuksen tilaa sekä tehdä tarvittavia esityksiä. Työryhmän toimikausi päättyy kuluvan vuoden loppuun.

Opetusministeri Li Andersson totesi 7.2.2020 seuraavaa: ”Saamenkielisen opetuksen asema on yksi tärkeimmistä saamelaisten tulevaisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Koulun merkitystä saamen kielten, saamelaisen kulttuurin ja saamelaisyhteisön tulevaisuudelle ei voi ylikorostaa. Saamen kielten aseman vahvistaminen on todella tärkeää, koska vielä on paljon tehtävää, jotta saamelaisten kielioikeudet toteutuvat läpi maan”.

2018 alkaneen etäyhteyksiä hyödyntävän saamen kielten opetuksen pilottihanke sai kesällä ilouutisen jatkorahoituksesta. Hanke oli päättymässä vuoden 2020 loppuun, mutta Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi hankkeelle 235 000 euron rahoituksen vuodelle 2021. Etäopetushanke käynnistyi syksyllä 2018 hyvin nopeasti ja sen piiriin saatiin heti ensimmäisenä lukuvuonna 19 pohjoissaamen kielen, 18 inarinsaamen kielen ja 16 koltansaamen kielen oppilasta. Lukuvuodelle 2020-21 oppilasmäärä kasvaa 81 oppilaaseen, joista 41 pohjoissaamen, 24 inarinsaamen ja 16 koltansaamen oppilasta.

Valtakunnan tasolla saamen kielten opetus etenkin saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella nähdään siis ensiarvoisen tärkeänä osana yhteisön elinvoimaista tulevaisuutta. Saamelaiskäräjien koulutussihteeri ja OKM:n saamen opetuksen kehittämistyöryhmän jäsen Ulla Aikio-Puoskarin mukaan on viimeinen hetki ratkaista kotiseutualueen ulkopuolella annettavan opetuksen asema. – Liian monta ikäryhmää on jo ehditty lähes menettää, koska opetusta ei ole voitu järjestää.

Tarinoita

Tarinoita saamen kielten opetuksesta Sisä-Suomen alueella – kurkistus oppilaiden arkeen.

”Lähiopetusta järjestetään, vaikkakin ryhmä on todella pieni. Olen tyytyväinen siitä, että ylipäätään järjestetään! Kuitenkin tilanne on se, että opettajan ollessa poissa ei ole sijaista, ja näinä korona-aikoina poissaoloja on varmasti enemmän kuin yleensä. Mitä voisin tehdä kotona lasten kanssa kielen opetuksen suhteen silloin kun ope poissa?

Lähiopetuksen etuna on pienille juurikin se lähiopetus (luontevampaa pienille lapsille), mutta etäopetuksessa he saisivat olla vertaisryhmässä muiden ikäistensä kanssa. Luulen, että varsinkin vanhempi lapseni voisi enemmän motivoitua etäopetuksesta vertaisryhmässä kuin lähiopetuksesta siskonsa kanssa.”

* * * * * *

”Esikoiseni aloitti elokuussa esikoulun. Kevättalvella toiveikkain mielin ilmoitin hänet etäopetushankkeeseen opiskelemaan äidinkieltään pohjoissaamea, joka oli suomenkielisen päivähoidon myötä jäänyt pahasti suomen jalkoihin. Kesällä varhaiskasvatuspaikan väki oli innoissaan ajatuksesta, että esikoiseni voisi opiskella toista äidinkieltään etänä. Kunnan päätös oli kuitenkin jyrkkä ei. Liian kallista. Harmitukseni oli suuri, mutta toisaalta ymmärsin suurissa talousvaikeuksissa painivan asuinkuntamme päätöksen: säästöä se pienikin säästö. Hieman kateellisena, mutta samalla kuitenkin iloiten olen seurannut uutisointia, kuinka parissa naapurikunnassa on lapsia etäopetuksessa. Toisaalta olen kuullut erään toisen naapurikunnan olleen samalla linjalla meidän kotikuntamme kanssa.

On valitettavaa, että saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolisissa kunnissa lapsen mahdollisuus oppia sukunsa kieltä riippuu erittäin paljon kunnan rahatilanteesta. Toivon todella saamen kielten etäopetuksen vakiintuvan ja saavan sellaisen rahoitusmallin, että jokaisella saamelaislapsella ympäri Suomen olisi yhtä lailla mahdollisuus päästä etäopetukseen riippumatta siitä onko kotikunnan taloustilanne millainen hyvänsä.

Saamen kielten opiskelussa ei ole kyse pelkästään kielestä, vaan kulttuuriperinnöstä ja identiteetistä. Saamen opetus monessa kunnassa niputetaan samaan ryhmään maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen kanssa. Oman äidinkielen opetus on erittäin tärkeää kaikissa kielissä, mutta saamen kielten kohdalla tulisi muistaa, että jokainen kielten osaaja on kielten tulevaisuudelle tärkeä. Sillä eivät venäjän, saksan, ranskan tai viron kielet ole vaarassa kadota, vaikka kaikissa Suomen kunnissa niitä ei opetettaisikaan, mutta saamen kielten tilanne on toinen.

* * * * * *

Tänä syksynä perheemme ekaluokkalainen ja eskarilainen aloittivat pohjoissaamen opinnot osana Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanketta. Kieli on ollut heille aiemmin vain etäisesti tuttu, sillä minä, lasten äiti, olen menettänyt kieleni. Meille oli itsestään selvää hakeutua opetukseen, mutta oikeastaan mikään sen jälkeen ei olekaan ollut itsestään selvää.

Kotikaupunkimme asenne etäopiskeluun oli jokseenkin negatiivinen. Lopulta jouduin hakemaan Opetusministerin esikunnalta lausunnon siitä, miten ja missä lapsilla on oikeus saada opetusta. Prosessin aikana mietin monesti, miten epäreilu tilanne on. Minä tunnen oikeutemme ja osaan vaatia opetusta, mutta ei lasten oikeus omaan, menetettyyn äidinkieleensä pitäisi olla kiinni siitä, kuka hoksaa kysyä asiaa ministeriöstä.

Eräässä toisessa kaupungissa asuva ystäväni joutui napit vastakkain koulun rehtorin kanssa ja omasta prosessistani olin jo oppinut mistä naruista kannattaa vetää. Rehtori joutui lopulta pyörtämään päänsä ja myös ystäväni lapselle järjestyi opetus. Toinen lapsistamme opiskelee tällä hetkellä saamea koulussa, jossa asenne ja ilmapiiri on todella myönteinen. Eskarilainen taas osallistuu tunneille kotoa, kun pelkkä tietokoneen hankkiminen ja pohjoissaamenkielisen näppäimistön asentaminen vei eskarissa monta kuukautta. Lopulta päädyimme järjestämään omat aikataulumme niin, että voimme olla lapsen kanssa kotona, kun saamenkielen tunti on. Ja jälleen kerran me olemme hyvin etuoikeutetussa asemassa: harvalla vanhemmalla on mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin niin, että voi tukea lasta kieltenopinnoissa kesken työpäivän.

Minulta usein kysytään, miksi saamelaiset ovat niin usein myös aktivisteja. Selitys on hyvin yksinkertainen: ei meillä ole muuta vaihtoehtoa. Omien oikeuksien puolustaminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii meiltä jatkuvaa työtä, varpaillaan oloa ja opiskelua. Harva suomalainen joutuu jatkuvasti perustelemaan omaa olemassaoloaan, pyytämään lausuntoja, laatimaan addresseja tai kirjoittamaan mielipidekirjoituksia. Meille tämä on ainoa tapa säilyttää kieli, kulttuuri ja identiteettimme. Meitä ei ole, jos me emme ole aktivisteja.”

* * * * * *

”Minulla on kaksi lasta, jotka ovat opiskelleet saamea oman äidinkielen ryhmässä jo useamman vuoden. Opetusryhmän koko on ollut keskimäärin 4 lasta tässä vuosien varrella. Viime lukuvuonna kuitenkin vanhempi lapseni (silloin 8. luokalla) jäi opetuksesta pois, koska emme saaneet sumplittua sellaista ajankohtaa opetukselle kolmen perheen ja opettajan rajoitteiden puitteissa, että hänen olisi ollut mahdollista opetukseen osallistua (kun lisäksi 8. luokan tuntimäärät alkavat jo muutenkin olla aikamoisia). Jo tuolloin aloin selvittää, olisiko mahdollista saada lapseni mukaan käynnissä olevaan saamen kielten etäopetushankkeeseen. Tein paljon selvittelytyötä ja myös hankkeen työntekijät tekivät ison työn ja löysivätkin kesken lukuvuoden lapselleni sopivan ryhmän. Saimme kuitenkin kaupungilta toistuvasti kielteisen vastauksen etäopetuksen järjestämiseen, koska on budjetoitu vain lähiopetukseen.

Miksi sitten koen, että etäopetus olisi parempi ratkaisu kuin lähiopetus?

Asuinkaupungissamme tänä syksynä tilanne on se, että jos kaikki tähän saakka saamenopetuksessa olevat oppilaat olisivat ilmoittautuneet opetukseen, ryhmän kokoonpano olisi seuraava:
1 lk äidinkielinen
3 lk äidinkielinen
5 lk ei äidinkielinen (kotikielenä ei saame vaan suomi)
8 lk äidinkielinen
9 lk ei äidinkielinen


Opetusta on tälle koko ryhmälle kerralla tarjolla 1,5h / vko (2 vuosiviikkotuntia). Ryhmän uutena opettajana toimii luokanopettaja-opiskelija. Opetus järjestetään keskitetysti keskustassa klo 16.30-18. Tästä kuvauksesta voi ehkä rakentaa vision siitä, miten oppilaslähtöistä ja mielekästä opetus voi olla. En tarkoita, että ongelma olisi esimerkiksi opettajan pätevyys tms., vaan että tilanne on kokonaisuudessaan kestämätön. Tästä syystä kaksi vanhinta oppilasta eivät keväällä ilmoittautuneet opetukseen lainkaan. Näin ollen ryhmän hallittavuus paranisi huomattavasti, ja edes pienimpien oppilaiden kielen oppiminen voitaisiin jotenkin turvata, jos vaihtoehtona kaupungissa on pelkästään opiskelu lähiopetusryhmässä. Tosin tällä tavalla oppilaat, jotka muutenkin elävät heikkojen säikeiden varassa suhteessa omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja sen myötä saamelaisen identiteetin rakentumiseen saamelaisalueen ulkopuolella eläessään, ovat todella heikossa asemassa.

Se, että perheissä täytyy valita kenen lapsista olisi tärkeintä saada opetusta ei ole oikein. Eikä se, että perheissä joudutaan tilanteeseen, että esim. SM-tasolla urheilevan nuoren täytyy valita lopettaako urheiluharrastuksensa ja käy sen sijaan iltaisin kerran viikossa saamentunnilla (jossa opetetaan oppilaita luokilta 1.-9.) vai lopettaako saamen opiskelun ja jatkaa aktiivista harrastustaan. Jos huoltaja tekee valinnan nuoren puolesta ja priorisoi saamen kielen opinnot, on sanomattakin selvää, että seuraukset eivät ole millään muotoa positiivisia. Sama tilanne on tietysti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oman äidinkielen opetuksen suhteen. Kun opetuksen tilanteesta tiedustelee kaupungilta, painotetaan vastauksissa sitä, että kaikilla näillä ns. ylimääräisillä (ei lakisääteisillä) kieliryhmillä on sama tilanne. Kaikkien kohdalla opetusmuoto on lähiopetus, kaikki kieliryhmät ovat tasan samalla viivalla ja ylipäätään kannattaisi olla tyytyväinen, että opetusta on tarjolla, koska heikossa taloustilanteessa kaupunki on miettinyt myös ei-lakisääteisenä tämän palvelun lakkauttamista säästötoimenpiteenä…

Saamen tuntien tulisi ehdottomasti olla osa koulupäivää, eli samalla tasolla arvoasteikossa muiden oppiaineiden kanssa. Tämä on mahdollista etäopetuksen kautta. Etäopetus mahdollistaa myös nykyistä (edellä kuvaamaani) lähiopetusryhmän toimintaa paremmin tasavertaisesti paikkakunnasta riippumatta jokaiselle saamelaislapselle omalle ikä- ja kielitasolle sopivan opetusryhmän jota opettaa pätevä opettaja. Lisäksi mielestäni nykyaikana ei olisi mahdoton tehtävä saada saamen kieltä yläkoulussa osaksi valinnaispalettia niillä kouluilla, joissa saamelaisoppilaita on. Ja nimenomaan siten, että kielen valinta ei lisää kokonaistuntimäärää jo muutenkin raskaaseen yläkoululaisen viikkotuntimäärään. Motivaatio kielen opiskeluun lisääntyisi varmasti tälläkin seikalla. Opettajaa ei tarvitsisi täten löytyä kaupungista, kun on kehitettynä tämä loistava etäopetus-systeemi. Tämä edellyttää vain tahtotilaa hoitaa asia, joka on vähämerkityksinen valtaväestölle, mutta mittaamattoman arvokas pienelle vähemmistölle. Toki ymmärrän lähiopetuksen merkityksen etenkin alkuopetusikäisten lasten kohdalla. Mutta olisiko mahdottomuus tarjota opetusta sekä lähi- että etäopetuksena vaikkapa iästä riippuen?

Tätä tekstiä kirjoitin päivänä, jolloin nuoremmalla lapsellani oli syksyn ensimmäinen saamen tunti lähiopetuksessa, ja hän ei sinne halunnut lähteä. Uusi opettaja, yksin bussilla keskustaan kulkeminen, ilta-aika ja seurana tunneilla kaksi pikkutyttöä… ymmärrän lastani paremmin kuin hyvin ja minua on hirvittänyt ajatella, millaista traumaa suhteessa saamen kieleen ja saamelaisuuteen olen rakentanut pakottamalla lastani tunneille. Lapseni ei mieltänyt iltaisin pienempien oppilaiden kanssa touhuilua millään muotoa koulun käymiseksi, vaan joksikin kerhoksi, josta ei 11-vuotiaan suuressa kaikkitietävyydessään kokenut olevan itselleen mitään hyötyä. Tuona päivänä kouluun lähtiessään lapseni huusi ”Toivoisin ettet sinä olisi saamelainen!” ja paiskasi oven kiinni lähtiessään. Jäin miettimään tilannetta kyyneleet silmissäni. Tänään tilanne on se, että molemmat lapseni ovat lopettaneet saamen opiskelun kokonaan.

Saamen kieli vähemmistökielenä on Suomessa erityisasemassa ja jokaisen saamen kielen ollessa uhanalaisten kielten listalla saamen kielten asemaa turvaa myös saamen kielilaki. Kielitaidolla on todella suuri merkitys meidän vähemmistömme lasten ja nuorten identiteetin rakentumiselle ja kaikki mahdolliset toimet kielten elvyttämiselle ja vahvistamiselle ovat tarpeen. Etäopetushanke on ollut kullanarvoinen tässä työssä, oppilasmäärät ovat kasvaneet huimasti ja hankkeen merkitys on tunnistettu.”

* * * * * *

Meiltä saamen kielten etäopetushankkeessa on mukana kaksi lasta, kaupunkimme kahdessa eri alakoulussa. Kummassakin koulussa opetus on järjestynyt tänä vuonna koululla oppituntien jälkeen, ja lapsia valvoo koulun järjestämä ohjaaja. Vanhemmalle tämä on unelmatilanne: ei erikoisia järjestelyitä ja saame on osana koulupäivää. Näin helppoa saamen opiskelun tulisi mielestäni ollakin: etäopetushanke neuvottelee koulujen kanssa käytännön asioista ja koulu ilmoittaa lukujärjestyksen tiedoksi kotiin.

Tiedän, että kaikilla tilanne ei ole yhtä hyvä. Vanhempi lapsemme on mukana etäopetuksessa nyt neljättä lukuvuotta, hän aloitti saamen opinnot etänä jo ennen hankkeen olemassaoloa. Aluksi opetus järjestyi lähinnä vanhemman sitkeyden johdosta. Sai kovasti perustella ja vähän itsekin järjestellä, jotta opetus saatiin toteutumaan. Ensimmäisenä vuonna rehtori kysyi, voisiko lapsi osallistua toisen saamenkielen ryhmään (”en tiennytkään että joka tunturilla on oma saamenkielensä”). Lapsi on vuosien aikana osallistunut saamen tunneille niin koululta, vanhemman työpaikalta kuin kotoakin. Välillä ei ole kuulunut ääni, näkynyt kuva tai tietokoneesta on loppunut kesken virta, tai vanhemmalta kärsivällisyys. Kolme vuotta nuorempi lapsi seurasi tätä sivusta, ja kun hän vihdoin 1. luokalla sai aloittaa saamen opiskelun itsekin, hän oli tosi iloinen päästessään osaksi saamen opiskelijoiden joukkoa. Vanhemmatkin iloitsivat opetusjärjestelyiden sujuvuudesta: kukaan ei kysynyt meiltä oikeastaan mitään. Ja näin sen kuuluu mennä. Ei ranskan opettajakaan tullut meiltä kysymään, voisimmeko opettaa hänen puolesta toisen viikkotunnin kotona tai katsella netistä ranskankielisiä lastenohjelmia tunnin sijasta.

Lasten mielestä saamen opiskelu on ”ihan ok”. Tylsintä on se, kun päivät ovat valmiiksi pitkiä ja muut pääsevät koulusta ja jää yksin saamen tunnille. Vanhempi lapsi opiskelisikin mieluummin kotoa, vaikka vanhemmat ovat asiasta eri mieltä.

Oppimateriaalina kummallakin toimii sama Hitruu! -kirja: sitä on käyty läpi nämä kaikki vuodet ja vieläkään ei olla lopussa. Toisaalta kuulemma on kiva kun on edetty hitaasti, ja kerrattu samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Samat oppimispelit ovat pienemmästä hauskoja, vanhemmasta tylsiä. Kumpikaan lapsista ei ole ikinä kummastellut etäopetusta. Heille on koko elämänsä ajan ollut luonnollista puhua videopuheluita isovanhempien ja muiden sukulaisten kanssa. Koronakevät viimeistään normalisoi etäopetuksen.

Vanhempi lapsi arvelee, että hänellä on jo ihan hyvä passiivinen kielitaito. Puhumista hän arastelee. Luonnollisia puhekavereita on vähän, ja sukulaisissa ollessa puhutaan suomea, kun sitä kaikki kuitenkin osaavat.
Ajattelen vanhempana kuitekin , että lapsille kuuluu oikeus oppia sukunsa kieltä. Parempi edes passiivinen kielitaito: voin kylvää siemenen, josta voi halutessaan isompana kasvattaa jotain.

Lasten arkea ehkä helpottaisi se, että esimerkiksi jonkin valinnaisaineen voisi korvata saamen opiskelulla. Ei se ole heille mikään koulun ulkopuolinen harrastus. Kielten opiskelun tärkeys on kaupungissamme tunnustettu tosiasia: nuoremmalla alkoi ensimmäinen vieras kieli jo ensimmäisen luokan kevätlukukaudella. Kun juttelin saamen opiskelusta hänen kanssaan, hän pohti, että kaikkien suomalaislasten olisi saatava oppia saamea halutesssaan. ”Eihän se ole vain meidän saamelaisten oikeus.

Hänen ajatuksensa on kaunis. Kunpa vain se oikeus oppia saamen kieltä toteutuisi ensin kaikkien saamelaislasten kohdalla – tasavertaisesti.

Toiveita tulevalle

Yhdistyksen toiminnan yleisenä ja jatkuvana tavoitteena on edistää ja turvata saamelaisten asemaa ja kulttuuria sekä vahvistaa saamelaisidentiteettiä Suomen perinteisen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, erityisesti Sisä-Suomen alueella. Yhdistys pyrkii auttamaan toiminta-alueen eri-ikäisiä saamelaisia tapaamaan ja solmimaan suhteita toisiinsa. Yhteisön vahvistuminen tukee ja vahvistaa jäsenten kieltä, kulttuuria ja identiteettiä.

Vuonna 2020 yhdistyksen toiminnan erityinen painopiste on saamelaisnuoret sekä kaupunkisaamelaisen identiteetti ja siihen liittyvät tekijät. Iso osa saamelaisväestöstä ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella, ns. kaupunkisaamelaisina. Lapsissa ja nuorissa on kulttuurin tulevaisuus, minkä vuoksi on tärkeää, että saamelaisalueen ulkopuolella kasvavat saamelaisnuoret saavat tukea oman kulttuurinsa ja identiteettinsä vahvistamiseen.

Saamelaisidentiteetti ja Bárbmun toiminnan yhteydessä etenkin kaupunkisaamelaisten identiteettiin liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet monella tavalla saamelaisyhteisössä keskiöön. Myös tähän teemaan on haluttu kuluvana toimintavuotena kiinnittää erityistä huomiota.

Olemme erittäin huolissamme saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaislasten ja -nuorten tasapuolisista oikeuksista suhteessa kielen opetukseen. Tämän vuoksi huolen aiheena on myös kulttuuri-identiteetin rakentumiseen liittyvät haasteet. Uskomme, että etäopetuksen vakiinnuttaminen valtakunnantason toiminnaksi turvaisi paremmin tasapuoliset mahdollisuudet kielen opiskeluun kunnasta riippumatta.

Deanuleahki ❤

19.-25.10.20: sääʹmǩiõli neäʹttel | sämikielâi okko | sámi giellavahkku | saamen kielten viikko

19.-25.10.2020

Sääʹmǩiõli neäʹttel täävtõssân lij puʹhtted sääʹmǩiõlid kuâsttjeeʹjen veerǥlaž õhttvuõđin, lââʹzzted teâttmõõžž sääʹmǩiõli pirr di kaggâd ǩiõli äärv. (sääʹmǩiõli neäʹttel 2020)

Sämikielâi oho ulmen lii pyehtiđ sämikielâid uáinusân virgálijn ohtâvuođâin, lasettiđ tiäđu sämikielâin já luptiđ kielâi áárvu. (sämikielâi okko 2020)

Mihttomearrin sámi giellavahkuin lea oažžut oidnosii sámegielaid almmolašvuođas, loktet máhtu sámegielaid birra ja lokte gielaid stáhtusa. (sámi giellavahkku 2020)

Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. (saamen kielten viikko 2020)

Muuʹšt peeivid – Mušte peeivijd – Muitte beivviid

#ǩiõllneättel #kielâokko #giellavahkku

Sámás mánáin – uhcánašge gielladáidduin

Mus ii leat vel oktiige leamašan nu gohčoduvvon ahkekriisa, muhto badjel vihtta jagi mus lea leamašan giellakriisa. Vihtta jagi dassái mun šadden eadnin.

Dán čállosa lea čállán Hánssa Ristena Antero Máret, Maarit Vuolab. Bárpmu stivrra čálli ja guovtti máná eadni Pirkanmaas.

”Mo sápmelašvuohta oidno du árgabeaivvis?” lea gažaldat, man lean gullan oalle dávjá ja ferten mieđihit ahte galhan dat sámegiella lea dat oassi sápmelašvuođas mii oidno mu ja mu bearraša árggas buot eanemus. Mii eallit áibbaš dábálaš mánnábearraša árgga dego earátge, muhto min bearrašis mii suomastit ja sámástit. Dát ii goit leat leamašan munnje álkes válljen ja háliidan dás juohkit iežan jurdagiid.

Go ledjen vuosttas háve áhpeheapme, smihtten ollu jolgengo sámástišgoahtit mánnái, vaikko dat ii leat mu eatni giella (sámegiella lea mu áhči giella) inge lean geavahan giela beaivválaččat badjel logi jahkái. Vel buohcceviesus ovdal máná riegádeami smihtten sámástango vai suomastango. Máná áhčči doarjjui “Dieđusge sámástat!”, vaikko sus eai leatge sámi máttut. Son ieš lei vásihan munno ovttastallama álgoáigge dan, makkár dovdu lea dalle go buot earát sámástit ja ieš ii ádde sánige. Dan dihte son ávžžuhii mu sámástit mánnái vai davvin finadettiin dahje fulkkiid deaivvadettiin mánná ain juo áddešii maid earát hállet.

Mánná ii lean vel beaivvige boaris go vuosttas háve gullen buohcceviesus divššáris ”Manin don sámegiela hálat mánnái go iihan dáppe leat eará giellabiras ja donhan máhtát suomagiela?”. Dange maŋŋá amas olbmot leat dadjan munnje earret eará ”Hála suomagiela – leat Suomas!” ja ”Hála suomagiela vai du mánná oahppá suomastit!”. Muhtumin lean vástidan, ahte leahan mánás áhčči, gii suomasta ja ahte gal suomagielat birrasis Suomas suomagiela oahppá, muhto muhtumin in leat viššan jietnaditge maidige.

Mánná háliidii lohkat Mumen-girjjiid ja eadnihan jorgalii.

Álggus sámásteapmi lei duođaid váttis. Ledjen vajálduhttán ollu sániid ja fuomášin ahte eatnat sániid in oppa diehtánge sámegillii. Dávjá sátnegirjjis sáni ozadettiin jurddašin man ollu álkit livččii dušše suomastit. Ja easkka dalle, go sátni ii oppa gávdnonge sátnegirjjiin! Giittánge ollu iežan siesá guoktá, geat leaba oahpahan munnje sániid, rávven, divvon ja njulgen mu giela ja eandalitge jeđđen mu dalle go lean šlundon ja duskkástuvvan iežan váilevaš gielladáidduin.

Velge ain duollet dálle eahpidan leango válljen boastut go sámástan ja fertešingo liikká suomastit daningo dat lea munnje dat nannosut giella. Dát jurdagat váivvidišgohte mu vel eanet dalle go mánáidrávvehagas čielggai, ahte boarráset máná gielalaš ovdáneapmi ja dasa laktáseaddji dáiddut ledje maŋŋonan.

Guokte jagi dassái vuosttas deaivvadeamis hállanterapevtta luhtte gullen, ahte máŋggagielatvuohta ii automáhtalaččat daga váttisvuođaid, muhto ovtta giela hállamis sáhtášii leat mánnái ávki ja hállanterapevtta rávvii smiehttat, jus munge hálašin beare suomagiela mánnái. Munno nubbi mánná riegádii seamma mánus ja smihttenge veháš áigge jusmat vávvá riegadeami maŋŋá de beare suomastivččen, muhto máná guoktá áhči ja fulkkiid doarjagiin hállen sámegiela.

Sámástan ain, vaikko máná guovttos hallaba ain eanet ah’ eanet munnje suomagiela. Eandalitge dál go guktot leaba suomagielat beaivedivššus. Moadde vahku dassái ovtta iđida gullen mo iežan váhkar stoagadettiin lávllui ”eadni duđđu gaa-ga-ga-gaa-ga” ja moddjestin. Velá eanet illudin go stuorát mánná, gii illá láve munnje šat sánige dadjat sámegillii, gullui joatkimin ”áhčči čuorvu bevg-bevg-bevg”.

Dieđán váhnemiid geat jorahit dáid seamma jurdagiid go mun. Jolgengo sámástit, jus dat ii leat dat mu nannosut giella? Gánnehago sámástit, go in máhte go binná sámegiela? Muhto jus mánna oahppá boastut? Mun goit ávžžuhan: sámás! Sámás vaikko ovtta cealkaga beaivvis. Loga sámegielat girjjiid. Lávllo. Čájet sámegielat prográmmaid. Guldal sámegielat musihka, rádioprográmmaid ja podcastaid. Doalvvo máná dilálašvuođaide gos sus lea vejolašvuohta gullat sámegiela juoba binnášge. Vaikko mánná ii dutnje sánige sámegillii dajašii, de sutnje šaddá passiivvalaš gielladáidu.

”Girjjiid sáhttá lohkat mánnái sámegillii uhcánašge gielladáidduin, gohan oahpahallá vuođđoáššiid jietnadeamis.”

”Mánnái sáhttá vaikkeba dadjat dihto frásaid álot sámegillii, ja girjjiid lohkan, lávlun ja hoahkamiid lohkan lihkosmuvvá vánhemis uhcánašge sámegiela dáidduin. Giella ahtanuššá, go dan geavaha, ja gulahallan iežas mánáin lea erenomáš motivašuvdna gielladáiddu nannemii.”

(Gáldu: Sámediggi > Doaibma > Sámegiella > Giellabeassi > Dávjá jerrojuvvon gažaldagat)

P.S. Ávžžuhan lohkat Suoma sámedikki siidduin Dávjá jerrojuvvon gažaldagat -siiddu, mas leat ollu buorit gažaldagat ja vástádusat. Vaikko siidu leage giellabesiid vuođul čállojuvvon, de das leat ollu áššit mat heivejit maiddái váhnemiidda geat suokkárdallet giellaválljema. Gáibmán Máret Láilá Anti lea čállán buorre “Mun in gille, máhte, sáhte. Dasa lassin balan” -bloggačállosa sámegiela geavaheamis sosiála mediain. Suomagillii jurdagiid guovttegielatvuođas gávnnat Laura Arola Monikielisyysmietteitä-bloggas.

Täsiárvusub sämikielâ máttááttâsmáhđulâšvuođah ubâ Suomân

Vanhimeh já párnááh kiäh ääsih sämikuávlu ulguubeln já halijdiččii finniđ sämikielâ máttááttâs láá uáli ohtuu. Sij iä maŋgii tieđe, kiäst sij ferttejeh koijâdiđ ääšist. Sij iä tieđe, lii-uvks tot ollágin ubâ máhđulâš. Jis páárnáš ij sáárnu sämikielâ eenikiellân, lii-uvks sust ollágin vuoigâdvuotâ finniđ máttááttâs? Já máksá-uv tot vanhimáid?  Kaavpugeh já kieldah láá stuárráh Maadâ-Suomâst, já sáttá leđe et vanhimeh iä tuubdâ eres perruid já tondiet iä osko, et máttááttâs kuássin álgáččij.  Lii masa älkkeeb vuálániđ ko kavnâđ tiäđuid.

anaras1Sämikuávlu ulguubeln lii kal máhđulâšvuotâ finniđ sehe ovdâ-, vuáđu- et luvâttuvopâttâs tievâsmittee máttááttâs sämikielân. Škovlim uárnejeijee puáhtá finniđ torjuu staatâst 2 máttááttâstiijme ohhoost, jis uárnejeijest láá ucemustáá kyehti uáppee. Škovlim lii uáivildum párnáid, kiäh sárnuh sämikielâ juo eenikiellân teikâ mudoi-uv pääihist.

Vanhimeh ferttejeh almottiđ škoovlân, et halijdeh sämikielâ máttááttâs. Táválávt toos lii taggaar luámáttâh ko “ilmottautuminen oman äidinkielen opetukseen”. Ovdâmerkkân Tamperest tot kávnoo kaavpug nettisiijđoin teikâ  tom puáhtá finniđ párnáá máttáátteijest.

Kaavpug teikâ kieldâ rekinist almottâttâm maŋa, et láá-uvks tuárvi uáppeeh puátimin já talle meerrid, halijdeh-uv sij orniđ opâttâs vâi iä. Laavâ mield sist ij kuittâg tääl lah mihheen kenigâsvuođâid orniđ máttááttâs sämikuávlu ulguubeln. Jis sij merideh, et áiguh orniđ máttááttâs, sij ferttejeh vistig irâttiđ kavnâđ máttáátteijee.

Sämikielâliih máttáátteijeeh láá Suomâst vala uccáá já vala ucceeb Maadâ-Suomâst. Jyehi kuávlust sáttá leđe jieijâs máttáátteijee- teikâ pargeeregister iäge virgealmain lah veltihánnáá nuuvt šiev koonstah kavnâđ máttáátteijeid, kiäh mättih sämikielâ. Nubbe váiváávuotâ lii tot, et pargoäigi lii tuš kyehti tiijme ohhoost. Ijhân tast kihheen tiänáá teikâ eeleet jieijâs. Pargo sovâččij-uv pyereest eres pargo lasseen.

Almottâttâm sämikielâ máttááttâsân ferttee toohâđ jyehi ive uđđâsist. Já te sáttá-uv leđe et jis máttááttâs lii álgám, te tot nohá fakkist puáttee ive, jis iä lah innig tuárvi uáppeeh teikâ máttáátteijee looppât. Taggaar epitiätu lii hyenes äšši vanhimij já uáppei motivaatio peeleest.

anaras3Sämikielâ opâttâs lii uárnejum jo aldamáttááttâssân Oulust, Ruávinjaargâst, Kirkkonummist já Vantaast. Aldamáttááttâs ličij ain puoh pyeremus muulsâiähtu eromâšávt ucceeb párnái várás. Lii tehálâš, et párnááh teivih já  uáinih eres sämmilâš párnáid já tiäđust-uv máttáátteijee.  Meid aldamáttááttâsâst láá jieijâs váiváávuođah. Sämikielâ tiijmeh sättih leđe škovlâpeeivi kooskâst aaibâs nube kuávlust já nube škoovlâst, nuuvt et vanhimeh iä pyevti jođettiđ párnáid jis sist lii pargopeivi koskân. Jis tiijmeh láá škovlâpeeivi maŋa, te talle maŋgii párnááh láá jo vaibâm teikâ sist láá eres puđâldâsah. Sämikielâ opâttâs ij kuittâg uážu leđe mihheen ráŋgáštâsâid párnái.

Káidusmáttááttâs ličij nubbe máhđulâsvuotâ tuárjuđ máttááttâs sämikuávlu ulguubeln, já tot lii-uv lamaš kiävtust muádi saajeest. Muu mielâst tot sovâččij eromâš pyereest ucceeb kieláid tego anarâš- já nuorttâlâškielâ.

Mon pyereest talle káidusmáttááttâs suápá párnáid? Ucceeb párnái vanhimij mielâst tot ij liččii puoh pyeremus muulsâiähtu ige SMK tavesämikielâ káidusmáttáátteijee Ellen Pautamo avžut tom aaibâs ucemussáid párnáid. Mut jis smietâm ääši vanhimij uáinust, te káidusmáttááttâs ličij pyereeb ko ij ollágin. Puoh pyeremus tääpi ličij taggaar, et opâttâs ličij káidusopâttâs já škoovlâ peeleest luokkaast ličij vala pääihi alne škovlâišedeijee.

Maggaar iše talle vanhimeh tarbâseh? Ovdâmerkkân Sämitiggeest kolgâččij leđe nettisijđo, kost kavnuuččij tiätu ovdâmerkkân tast, et kii puáhtá finniđ sämikielâ opâttâs, maggaar vuoigâdvuotâ must lii finniđ sämikielâ máttááttâs, maht mun kaavnâm sämikielâ máttááttâs já kiäst mun puávtám koijâdiđ tast. Eidu vuáđutiäđuh, et puohah iä taarbâs uuccâđ taid sierâ.
10933180_10152639762256519_1347388399_nMun iävtuttâm, et Sämitiggeest ličij meid taan várás pargee. Suu pargo ličij huolâttiđ et jis vanhimeh teikâ párnááh tarbâseh iše, teikâ sust láá koččâmâšah sämikielâ máttááttâsâst, te sun čielgee aašijd já tuárju ulmuid. Tuon pargee pargo ličij meid tuárjuđ sämikuávlu ulguubeln kieldâid já kaavpugijd máttááttâs orniimist.

Sämitigge kolgâččij tutkâđ já kavnâđ uđđâ vuovijd oovtâst Suomâ staatáin, vâi sämikielâ máttááttâs ornim ličij älkkeb. Ličij tehálâš kavnâđ eres maali teikâ avžuuttâs, maht jieškote-uv päikkikuudijn kolgâččij toimâđ.

Tiäđust-uv stuorrâ rooli lii meid tast, et vanhimeh halijdeh sämikielâ opâttâs párnáid já et sij vuáháduveh toos positiivlâš mieláin. Sij ferttejeh tuárjuđ já movtijdittiđ já váhá motomin huccâliđ párnáid. Ličij tehálâš meid jieš čäittiđ mohtâvuođâ sämikielâ kuáttá já jis máhđulâš, te sárnuđ jieš sämikielâ meid pääihist.

Lii kal puoh tehálumos äšši, et sämikuávlust lii  sämikielâ máttááttâs já mun lam ilolâš tast. Mut kal mun tuáivum, et puátteevuođâst meid ubâ Suomâst ličij täsiárvusub máhđulâšvuotâ oppâđ anarâskielâ já eres sämikielâid jis haalijd. Tast ličij stuorrâ ävkki meid kielâiäláskittem tááhust.

Čällee:

Virpi Kulmala,

Bárbmu värisaavâjođetteijee,

anarâškielâ  uáppee Oulu ollâopâttuv Giellagas-instituutist (sierâ uáppuvuoigâdvuotâ),

sehe sämmilij párnái enni Tampereest

 

Tampere 18.10.2020: Chihiro ilmmiid gaskkas – Henkien kätkemä

Tamperes vuot veháš doapmalit sámi giellavahku áiggiid ovdii. Sis-Suoma Sámesearvi Bárbmu ovttasbarggus Arthouse Cinema Niagarain buktet davvisámegillii dubbejuvvon Chihiro ilmmiid gaskkas -filmma Tamperei.

Goas: So 18.10. dmu 12:00
Gos: Arthouse Cinema Niagara, Kehräsaari, Tampere
Filmma guhkohdat: 2h 5min
Ahkerádji: K7
Giella: davvisámegillii
Teavsttat: suomagillii
Bileahtat: 11€. https://www.arthousecinemaniagara.fi/

Bárpmus lea dihtomearri bileahtat várrejuvvon jagi 2020 lahttomávssu máksán lahtuide. Jus háliidat Bárpmus bileahta, almmut boahtimis searvvi čállái, Márehii, ry.barbmu.rs (at) gmail.com. Amma leat máksán dán jagáš lahttomávssu? Vel geargá searvat lahttunge.

Rievdádusat leat vejolaččat. Mii čuovvut earret eará stáhtaráđi rávvagiid koronadili ektui.

Internašunála Sámi Filbmainstituhtta lea dubben davvisámegillii klassihkarfilmma Chihiro Ilmmiid Gaskkas: Bearaš lea fárremin ođđa gávpogii eret ruovttuguovllus, man dihte 10-jahkásaš Chihiro lea eddon. Dán váivves dili lassin áhčči moive áššiid vel eanet go vuodjá endorii ja bearaš láhppo vuovdái, imašlaš tunnealla lusa. Tunnealla nuppi geažis gávdno hilgojuvvon gávpot, gos várutmeahttun váhnenguovttos ihttohallába spiidnin. Chihiro ferte ceavzit amas birrasis ja bargat Yubaba-nammašas noaiddi lávggodanvisttis boares ipmiliiguin. Lihkostuvvágo Chihiro cuvket geaiduma? Hutkás, sárgojuvvon muitalus Chihiro birra menestuvai hui bures oarjemáilmmis ja lei eanemus vuvdon filbma Japánas. Filbma vuittii The Golden Bear -bálkašumi Berlina filbmafestiválas 2002:s ja buoremus animašuvnna Oscara seamma jagi.” (Tromsø International Film Festival)

Muittuhussan maid:

  • Amma it boađe, jus dus leat nurvo dávdamearkkat. (nuorvvu,gossan, čottabávččas, deahkkebávččas ja/dahje feber)
  • Avžžuhit geavahit vuoigŋansuoji dahje njálbme-njunnesuoji, jus fal vejolaš.
  • Muitte bassat gieđaid sáibbuin fuolalaččat dahje geavat giehtadoidosa, mas lea alkohola.
  • Gosa ja gastte suodjái dahje geardegeavahan njunneliidnái.
  • Geahččal doallat gaskka eará olbmuide. Filbmateáhterii váldet eanemustá 50 olbmo (dábálaš max. 128).
Govva | Kuva: International Sámi Film Institute

Tampereella jälleen otetaan pieni varaslähtö saamen kielten viikkoon. Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ja Arthouse Cinema Niagara tuovat Tampereelle nähtäväksi pohjoissaameksi dubatun Chihiro ilmmiid gaskkas -elokuvan (Henkien kätkemä / Sen to Chihiro no kamikakushi / Spirited Away).

Milloin: Su 18.10. klo 12:00
Missä: Arthouse Cinema Niagara, Kehräsaari, Tampere
Elokuvan kesto: 2h 5min
Ikäraja: K7
Kieli: pohjoissaame
Tekstitys: suomi
Liput: 11€. https://www.arthousecinemaniagara.fi/

Bárbmulla on lippukiintiö varattuna vuoden 2020 jäsenmaksun maksaneille jäsenille. Lippuja on rajallinen määrä Jos haluat Bárbmulta lipun, ilmoittaudu yhdistyksen sihteerille Maarit Vuolabille ry.barbmu.rs (at) gmail.com. Olethan muistanut maksaa alkaneen vuoden jäsenmaksun? Vielä ehtii liittyä jäseneksikin.

Muutokset mahdollisia. Seuraamme mm. Valtioneuvoston ohjeita koronatilanteeseen liittyen.

Legendaarisen Studio Ghiblin perustaja Hayao Miyazakin Henkien kätkemä on valloittanut yhä uusien katsojien sydämet. Studio Ghibli antoi täyden tukensa ajatukselle saamenkielisestä versiosta, joten nyt tämän mullistavan seikkailun voi kokea myös pohjoissaameksi. Chihiro ilmmiid gaskkas -ääniversion on ohjannut Sara Margrethe Oskal. Legendaarinen Mari Boine esiintyy Yubaban roolissa. Mikkel Gaup (The Pathfinder) esittää keitoksia kontrolloivan Kamajin roolin, jonka sanotaan kuvastavan itseään Hayao Miyazakia. Frozen II –elokuvasta tuttu Neda Labba esittää nimiroolin Chihirona ja Ole Gabriel Buljo on Haku. – Mika Siltala (Rakkautta ja anarkiaa)

Muistutuksena myös:

  • Ethän tule, jos sinulla on flunssaoireita (nuha, yskä, kurkkukipu, lihaskipu, kuume tms.)
  • Suosittelemme hengityssuojainten tai nenä- ja suusuojainten käyttöä, jos vain mahdollista.
  • Huolehdithan käsihygieniasta.
  • Yskiessä tai aivastaessa suojaa peitä kasvosi käsivarrella tai nenäliinalla.
  • Pidä turvavälit. Teatteriin otetaan enintään 50 henkilöä. (128 istumapaikkaa)

Euroopp ǩiõli peiʹvv | Euroopkielâi peivi | Eurohpá gielaid beaivi | Euroopan kielten päivä

Šiõǥǥ Euroopp ǩiõli peeiʹv!

Pyeri Euroopkielâi peivi!

Buori Eurohpá gielaid beaivvi!

Hyvää Euroopan kielten päivää!

Gratulerar på den europeiska språkdagen!

Have a great European Day of Languages!

#euroopǩiõlipeivv #euroopkielâipeivi #eurohpágielaidbeaivi #euroopankieltenpäivä #europeandayoflanguages #coeEDL