Etnosoi! Tampere 2018

Dán jagáš Etnosoi! Tampere lágiduvvo Kulturviessu Laikkus lávvardaga skábmamánu 17. beaivve diibmu 11-14. Dáhpáhusasa gullo Helssega Etnosoi! -dáhpáhusa davvi-tema. Dáhpáhusa váldonásti lea Vildá, man solistta lea čeahpes nuorra sápmelaš juoigi-lávlu Hildá Länsman. Vildá-duo nubbi bealli lea Viivi Maria Saarenkylä, nuorra čeahpes geasanasčuojaheaddji, gii válljejuvvui jagi 2018 geasanasčuojanasdáddárin. Prográmmas lea musihkka juo mánáide ja rávesolbmuide.

Dáhpáhus álgá Uulu Mátkoštan birra máilmmi -konsearttain, gos mánát besset lávlagiid ja čuojanasaid bokte mátkoštit iešguđetge riikkaide. Gándila čuojaheaddji Hanna Ryynänen doallá Rullas mánáide bargobáji, gos beassá gullat mo gándil čuodjá ja maid ieš geahččalit čuojahit gándila. Seammas ávvudit Uulu riegadanbeaivvi, go golggotmánus Uulu devddii olles 15 jagi! Dáhpáhus lea nuvttá.

PROGRÁMMA

11.00 Mátkoštan birra máilmmi -konsearta mánáide (Musihkkasále)
12.00 Gándilat čudjet! (bargobádji Rullas, oahpaheaddjin Hanna Ryynänen)
12.00-13.00 Sis-Suoma Sámesearvi Bárbmu rs muitaleamin searvvis ja sámiin
13.00 Vildá (Musihkkasále)

vilda

Tämän vuoden Etnosoi! Tampere järjestetään Kulttuuritalo Laikussa lauantaina 17.11. klo 11–14. Tapahtumassa näkyy Helsingin Etnosoi! -tapahtuman pohjoinen teema. Pääesiintyjänä on Vildá, jonka toinen solisti on nuori saamelainen upeaääninen joikaaja-laulaja Hilda Länsman. Hildan lisäksi yhtyeeseen kuuluu Viivi Maria Saarenkylä, joka on nuori haitarivirtuoosi ja valittiin vuonna 2018 vuoden haitaritaiteilijaksi. Ohjelmassa on musiikkia sekä lapsille että aikuisille.

Tapahtuma alkaa Uulun Matkustan ympäri maailmaa -konsertilla, jossa lapset pääsevät laulujen ja soittimien avulla matkustamaan eri maihin. Lapsille on tarjolla myös kanteensoittaja Hanna Ryynäsen työpaja Rullassa, jossa pääsee kuulemaan kuinka hienosti kantele soi ja itsekin kokeilemaan kanteleen soiton alkeita. Tapahtumassa pääsee samalla juhlimaan Uulun syntymäpäiviä, koska Uulu täytti lokakuussa huimat 15 vuotta! Tapahtuma on maksuton.

OHJELMA

11.00 Matkustan ympäri maailmaa -konsertti lapsille (Musiikkisali)
12.00 Kanteleet soi! (työpaja Rullassa, opettajana Hanna Ryynänen)
12.00-13.00 Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Bárbmu ry pitää esittelypistettä
13.00 Vildá (Musiikkisali)

Mainokset

Oahpasmuva stivrii | Tutustu hallitukseen

Bárbmu deavdá otne guhtta jagi! Nu ahte min searvi lea dál ovdaskuvlaágis. Vuođđudanbeaivvi dahjege riegádanbeaivvi gudnin dás veháš dieđut stivralahtuin.

Bárbmu täyttää tänään kuusi vuotta! Yhdistyksemme on siis esikouluikäinen. Perustamispäivän tai syntymäpäivän kunniaksi tässä hieman tietoja hallituksen jäsenistä.


Puheenjohtaja | Sáhkadoalli
Maritta Stoor-Lehtonen

Saamelainen kysyy toisen tavattuaan: ”Giibat don leat?” Kukapa se sinä olet? Vastaan ensin suomalaisittain, että olen Maritta Stoor-Lehtonen. Kyrö-sukuisen suomalaisen isäni sukulinjaa noudattaen olen Pikku-Jaakon Bernhartin Akselin Maritta. Saamelaisittain olen Pikku-Hannun Hansin Hilkan Maritta. Hilkka-äitini isä, Kitti-Hansi (oik. Hannu), oli lismalaislähtöinen, mutta hänet annettiin lapsena ottopojaksi suomalaiseen Pekkulan taloon Peltovuoman kylälle.

Synnyin Enontekiöllä. Lähtöisin olen kolmen talon Ketomellan kylästä, Ounasjoen varrelta Pippokeron ja Tappurin kohdalta. Jyväskylään tulin opiskelemaan tai, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, yhden pojan perään.

Olen eläkkeelle siirtynyt puheviestinnän kielikeskuslehtori. Työskentelin Jyväskylän yliopistossa erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä vuodesta 1981 lähtien pitkälti yli kolmekymmentä vuotta. Kymmenisen vuotta avustin myös Keskisuomalainen-lehteä kirjoittamalla sen kulttuurisivuille puhekulttuurista, lausunnasta, teatterista sekä joskus myös vähemmistö- ja vammaiskysymyksistä. Olen neljän vuosikymmenen aikana pitänyt ilmaiseksi monia kymmeniä luentoja saamelaiskulttuurista kouluissa, yhdistyksissä ja erilaisissa tapahtumissa. Kadulla kävellessäni saatan toisinaan vielä nytkin kuulla selkäni takaa joiun hyrinää. Kun katsahdan taakseni, näen hymyileviä entisiä koululaisia. Tästä olen erityisen ylpeä.

Perhe ja lähipiiri on kutsunut minua aina Nunnuksi. Olen kahden aikuisen tyttären äiti ja pienen pomeranian-koiran varaäiti. Olen kirja-, sauna- ja kirpputorihullu. Kerään vanhoja lapinkirjoja, omistan kolme saunaa ja harrastan aivan liikaa kulttuuririentoja ja aivan liian vähän vanhassa talossa ja pihapiirissä puuhaamista. Seuraan yhä aktiivisesti saamelaiskysymyksiä, joikailen pihapuron varrella ja joskus julkisestikin. Lisäksi nyt näin kypsässä iässä yritän Duodji-kursseillamme opetella ihanan Ailemme opastuksella saamenkäsitöiden tekoa.

Mun lean Bikko-Hánno Hánssa Hilkka Maritta dahjege Maritta Stoor-Lehtonen. Bearaš ja lagamus ustibat gohčodit mu Nunnun. Riegádin Eanodagas ja lean eret smávva gilážis, Ketomellas. Fárrejin Jyväskyläi studeret ja jus de áibbas rehálaš lean, ovtta bártni maŋŋái. Bargen badjel 30 jagi Jyväskylä universitehtas, muhto dál de lean ealáhagas. Lean eadni guovtti niidii, geat leaba jo rávesolbmot ja várreeadni ovtta binna bánna pomerania-beatnagii.


Varapuheenjohtaja | Värisaavâjođetteijee
Heidi Hjorth

Hei! Olen Heidi Hjorth. Olen yksi Bárbmu ry:n perustajajäsenistä. Sukuni on lähtöisin Inarista ja olen ollut tekemisissä saamelaiskulttuurin kanssa pienestä pitäen. Lukioaikana kartutin pohjoissaamen kielen taitoani etäopiskelun muodossa. Nykyään seuraan ahkerasti saamelaisyhteisön asioita ja erityisesti saamelaistaidetta. Opiskelen uskontotiedettä Turun yliopistossa ja sivuan saamelaistematiikkaa opinnoissani. Toivon löytäväni keinon sisällyttää saamen kieli- ja kulttuuriopinnot myös lopulliseen tutkintooni. Keväällä 2018 minua pyydettiin Bárbmun hallitukseen ja myöhemmin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi. Otin haasteen vastaan. Yhdistyksen kautta toivon saavani antaa oman panokseni saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden eteen tässä ajassa.


Teäʹǧǧhoiʹddjeei | Rahastonhoitaja
Maarit Haltta

Tiõrv! Mon leäm Maarit Haltta da mon jälstam piârrin da kaazzin Tamperest. Leäm ođđ halltõsneǩ da teäʹǧǧhoiʹddjeei, leâʹša leäm vuässõõttâm määŋg eeʹjj ääiʹj sääʹmõhttõõzz kuursid da šõddmõõžžid. Õʹhttem vuäzzlaž 2014 eeʹjj, ko kuʹllem neäʹttel-lopp heäʹrvvkuursast. Jeärrest õhttõõzzin leʹjjem tuåimmâd juʹn ääiʹjab jeeʹres tuâiain. Sääʹmõhttõõzzâst mon kauʹnnem ođđ staarjõõzz.

Hei! Olen Maarit Haltta ja asun perheen ja kissan kanssa Tampereella. Olen uusi hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja, mutta olen osallistunut useamman vuoden saamelaisyhdistyksen kursseille ja tapahtumiin. Liityin jäseneksi vuonna 2014, kun kuulin viikonloppuna järjestettävästä korukurssista. Muissa yhdistyksissä olin toiminut jo aiemmin eri tehtävissä. Saamelaisyhdistyksestä löysin uuden harrastuksen.


Varajäsen | Värijeessânvirpikulmala
Virpi Kulmala

Tiervâ! Olen Virpi Kulmala Tampereelta. Olen kotoisin Inarin kylältä. Olen asunut Tampereella jo syksystä 2000 lähtien. Perheeseeni kuuluu kaksi tytärtä, aviomies ja suomenlapinkoira. Työskentelen it-alalla asiantuntijatehtävissä. Vapaa-aikanani olen mukana koirani kanssa Vapaaehtoisen pelastuspalvelun alaisessa pelastuskoiratoiminnassa. Minut saattaa tavata Pirkanmaan metsien lisäksi erilaisista kulttuuritapahtumista. Viime vuosina olen opiskellut inarinsaamen kieltä etäopetuksena, ensin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen lyhytkursseilla ja sittemmin Oulun yliopistossa Giellagas-instituutissa. Olen ollut perheeni kanssa mukana Bárbmun toiminassa sen perustamisesta lähtien ja toiminut myös hallituksessa sekä jäsenenä että varapuheenjohtajana. On mukavaa, että meillä on yhdistys, jossa voi tavata muita kaupunkisaamelaisia ja oppia esimerkiksi saamenkäsitöitä yhdessä.


Várrelahttu | Varajäsen
Nea Porsanger-Rintala

Mun lean Nea Porsanger-Rintala Jyväskyläs. Lean eret Ohcejogas, muhto lean orrun Jyväskyläs 1999 rájes. Mu bearrašii gullet isit, guokte gándda ja beana. Lean leamašan ollu mielde máŋggalagan searvebargguin ja eará sullasaš doaimmain. Sámeservviin ja sámedikki doaimmain ledjen fárus eanet ovdal eadnivuođa. Dálvvi 2011-12 lohken gáiddusoahpahusas sámegiela, go hálidin ealaskahttit iežan gielladáiddu. Giela gáhtten nannii maid mu sámeidentitehta ja movttaskin earáiguin plánegoahtit sámesearvvi vuođđudeami Sis-Supmii. Nu de mun ledjen fárus vuođđudeamin Bárpmu čakčat 2012 ja doibmen álgojagiid searvvi sáhkadoallin. Dán áigge lean stivrras várrelahttun. Bárbmu bargá dehálaš barggu sámiid ovdii erenomážit Jyväskylä ja Tampere guovlluin. Searvvis leat rábas, movttegis ja maŋggabealat doaimmat. Doaimma vuođđun lea guldalit ja gudnejahttit lahtuid. Searveaktiivvat barget searvvi ovdii iežaset áigetávvaliid ja návccaid mielde. Lean erenomáš rámis ja movtta min searvvis ja hui lihkolaš buot das, maid lean Bárpmu fárus beassán vásihit!

Olen Nea Porsanger-Rintala, Jyväskylässä asusteleva alunperin Utsjoen-kylän kasvatti. Olen asunut Jyväskylässä vuodesta 1999 lähtien. Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi poikaa sekä koira. Olen elämäni aikana ollut mukana monenlaisissa yhdistys- ym. toiminnoissa. Saamelaisyhdistysten ja -käräjien toiminnassa tavalla tai toisella olen ollut aiemmin mukana pääasiassa ennen ensimmäisen lapseni syntymää. Talven 2011-2012 aikana opiskelin verkko-opintoina saamenkieltä palautellakseni hiipunutta kielitaitoani, ja näiden opintojen ”vahvistamana” aloitin muutamien muiden alueen saamelaisten kanssa Sisä-Suomen Saamelaisyhdistyksen toiminnan synnyttämisen/käynnistelyn. Lopulta yhdistys perustettiin syksyllä 2012 ja toimin alkuvuodet hallituksen puheenjohtajana. Nyt toimin enemmän taustalla hallituksen varajäsenenä. Bárbmussa tehdään korvaamatonta työtä etenkin Jyväskylän ja Tampereen seudun saamelaisten hyväksi suurella sydämellä. Bárbmun toiminnan kulmakiviä ovat avoin, hyväntuulinen ja monipuolinen, jäseniään kuuleva ja kunnioittava toiminta. Yhdistysaktiivit tekevät työtä yhdistyksen eteen omien voimavarojensa ja elämäntilanteidensa mukaan. Olen yhdistyksestämme ylpeä ja onnellinen kaikesta siitä, mitä olen tämän matkan varrella saanut Bárbmun myötä kokea!

Puheenjohtajan tervehdys

maritta_stoor_lehtonen

Kirjoittaja: Maritta Stoor-Lehtonen, Bárbmu ry:n puheenjohtaja ja yksi perustajajäsenistä.

Haluan hieman taustoittaa kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa: Viime vuosi oli kiireistä aikaa. Yhdistyksemme juhli näyttävästi satavuotiaan Suomen mukana. Itse olin Bárbmun edustajana sekä Jyväskylän kaupunginteatterissa kansallispukukavakaldissa, että useissa Jyväskylän käsityön museon juhlavuoden tilaisuuksissa. Suomalaisista kansallispuvuista poiketen gáktimme ja muut pukumme ovat eläviä ja muuntuvia kansanpukuja, eivät normatiivisesti vartioituja kansallispukuja. Tätä monet eivät olleet tienneet.

Näkyvin tempaus oli esitellä pukujemme diversiteettiä, niiden erityisyyttä ja moninaisuutta. Niinpä Suomen käsityön museossa viiden kuukauden ajan (marraskuusta 2017 maaliskuun loppuun 2018) esillä oli Enontekiön naisten erilaisia gáktejä. Mutta koska aluetta tärkeämpää on aina suku, perhe ja yksilö itse, näyttely rajattiin käytännön syistä vain yhteen enontekiöläistyneeseen sukuun, omaan Kitti-sukuuni, ja siitäkin vain omaan perheeseeni. Nimittäin kesän 2017 ponnistus oli esitellä Karjalaisten kesäjuhlilla kaikkien saamelaisryhmien pukuja. Näillä mukavasti huomiota saaneilla pienillä näyttelyillä haluttiin myös muistaa saamelaisten omaa 100-vuotista yhteistyötä, joka huipentui suuresti ja näyttävästi Trondheimissa 6.2.2017.

Jos viime vuoden toiminta oli kovasti ulospäin suuntautunutta, niin tämä vuosi 2018 on sitten sisäänpäin käpertyvää ja jäsenistöön keskittyvää. Tavoitteena on ollut ja on yhä omien ihmisten kanssa ajan viettäminen, kaikenlainen yhdessä hengailu, niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin. Duodji-tapaamisissa sekä kesäleirillä Surkeenjärvellä, joka nimestään huolimatta oli mitä mainioin paikka, osallistujia on ollut molemmista toimintapisteistä, ja tietysti väkeä on tullut muualtakin.

Jyväskylässä tavattiin 26.8.2018 Vildá-duon keikalla. Kuva: Nea Porsanger-Rintala.

Yhdistys haluaa tarjota vastinetta jäsenmaksulle tarjoamalla kädentaitojen kartuttamisen lisäksi myös monenlaista mielenruokaa. Viimeisin makupala oli Vildá-duon äskettäinen vierailu Seminaarinmäellä Jyväskylässä. Herkkuja on tulossa myös Tampereelle, jonne odotetaan Solju-yhtyettä ja ehkä muitakin saamelaisartisteja. Seuratkaapa siis tiedottamista!

Yhteistyötä eri tahojen kanssa olemme tehneet kaikkina edellisinä vuosina, niin myös tänä vuonna. ”Vanhojen” kanssa jatketaan ja ”uusia” toimijoita etsitään. Jyväskylässä uutta on Pohjola-Nordenin kanssa alkava yhteistyö. Nyt olemme uuden edessä, ja siksi Ideoita kaivataan: mitä voisimme tehdä yhdessä? Laita viestiä ja kerro toiveistasi.

Tampere 21.10. Duodjedeaivvadeapmi | Käsityötapaaminen

Tamperes čoahkkanit duddjot ovttas sotnabeaivve 21.10.2018 dii. 11-17. Báiki almmuhuvvo sierra.

Oahpaheaddjin Evá Elle Kari Áile, gii lea ovdalge oahpahan bárbmolaččaid duddjot. Jus it ovdal leat gullan Bárpmu Duodji Caféain, de logamat Gáfe ja giehtadujiid -bloggačállosa, mas muitaluvvo ee. jagi 2016 duodji café -doaimmas.

~*~

Tampereella kokoonnutaan tekemään käsitöitä sunnuntaina 21.10.2018 klo 11-17. Paikka ilmoitetaan erikseen.

Opettajana Aile Torikka, joka on aikaisemminkin opettanut bárbmulaisia käsitöiden kanssa. Jos et aiemmin ole kuullut Bárbmun Duodji Caféista, lukaise Kahvia ja käsitöitä -blogikirjoitus, jossa kerrotaan mm. vuoden 2016 duodji café -toiminnasta.


Deaivvadeamis lea vejolaš joatkit iežas dujiid dahje oažžut rávvagiid ođđa duoji álggaheapmái. Sáhtát fidnet rávvagiid omd. mo goarrut gávtti, riessut liinni dahje duddjot sisti- ja datnečiŋaid. Smávva datnje- ja sistedujiide materiála fidne searvvis materiálamávssu vuostá. Máksu duoji dahje čiŋa málle mielde. Stuorát dujiide váldde iežat materiálaid fárrui. Jus álggahat ođđa duoji de almmut Áilei maid háliidat duddjot, vai son diehtá váldit ee. minstariid fárrui ja rávvet maid don fertešit buktit.
~*~
Tapaamisessa on mahdollista jatkaa omia käsitöitä tai saada neuvoja uuden työn aloittamiseen. Voit saada neuvoja esim. oman puvun tekemiseen, solmeilla huivia, tehdä sisnapusseja tai tinalankarannekorun. Pieniin tinalanka- ja sisnatöihin materiaalia saa yhdistykseltä tai opettajalta pientä materiaalimaksua vastaan. Materiaalimaksuun vaikuttaa korun malli. Isompiin töihin ota omat materiaalit mukaasi. Ilmoita Ailelle, mitä haluat tehdä, jotta hän tietää mm. ottaa kaavoja ja neuvoa mitä sinun pitäisi tuoda mukanasi. 

Dujiid duddjomis Áile rávve searvvi dán jagáš lahttomávssuid máksán lahtuid nuvttá, muhto geat eai leat máksán, fertejit máksit oahpahusas 5 e/geardi. Jus háliidat searvat Bárpmu lahttun ja máksit lahttomávssu, gávnnat rávvagiid máksimii lahttun-siiddus.
~*~
Aile neuvoo käsitöitä tekeviä yhdistyksen kuluvan vuoden jäsenmaksun maksaneita jäseniä maksutta, mutta jotka eivät ole maksaneet maksavat opetuksesta 5 e/kerta. Jos haluat maksaa liittyä Bárbmun jäseneksi ja maksaa jäsenmaksun, löydät maksamisohjeet jäseneksi-sivulla.

Rievdádusat leat vejolaččat. Lassedieđut Evá Elle Kari Áiles (aile.waselius(at)gmail.com). Dieđut deaivvadeamis maid Facebookas (gáibida sisačáliheami Facebookii ja searvama Bárpmu jovkui).
~*~
Muutokset ovat mahdollisia. Lisätietoja antaa Aile Torikka (aile.waselius(at)gmail.com). Tietoja tapaamisesta myös Facebookissa (edellyttää kirjautumista Facebookiin ja liittymistä Bárbmun ryhmään).

Tiedote: Sugrifest 2018

SUKUKANSAKULTTUURIA AINA JÄÄMERELTÄ, SIPERIASTA, PUSTALTA JA VOLGAN MUTKASTA ASTI

sugrifestViides Sugrifest vyöryy lokakuun puolivälissä Tampereelle monipuolisempana kuin koskaan. Suomalais-ugrilaisia sukukansoja juhliva monipuolinen tapahtumakokonaisuus esittelee kulttuurien kirjoa musiikin, elokuvien, ruuan, markkinahumun, satujen ja pukujen kautta. Festivaalin ohjelmassa on tänä vuonna monta ainutkertaista helmeä: esimerkiksi maailman pohjoisimman alkuperäiskansan, parin sadan puhujan nganasan-kansan Dentedie-musiikkiryhmä, maailmanhistorian ensimmäinen ersänkielinen draamaelokuva Azor sekä kolttasaamelaista lauluperinnettä ylläpitävä Suõmmkar.

Kansainvälistä suomalais-ugrilaista sukukansapäivää vietetään tänä vuonna Suomessa Tampereen lisäksi ainakin Helsingissä, Forssassa, Hollolassa, Iisalmessa, Kemissä, Keravalla, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa, Porissa ja Tampereella. Tampereella sukukansapäivää, Sugrifestiä, vietetään jo viidettä vuotta peräkkäin. Monipuolinen ohjelma on yli kymmenen sukukansatoimijan yhteisponnistus.

Poimintoja ohjelmasta:

Porot_5096

Kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Elokuvateatteri Arthouse Cinema Niagara esittelee saamelaista, unkarilaista ja ersä-mordvalaista elokuvaa. Ma 15.10. klo 17 nähdään Porot kuuluvat tuulelle (2016), jonka jälkeen tutkija Heta Heiskanen ja saamelaiskäräjien jäsen Janne Saijets keskustelevat elokuvaan liittyvistä ympäristöoikeuskysymyksistä. Keskiviikkona 17.10. klo 16.30 nähdään palkittu unkarilaisjännäri Félvilág (Demimonde, 2015) ja torstaina to 18.10. klo 16.30 ersänkielinen Azor – isäntä (2017, tekstitys suomeksi). Elokuvan jälkeen on mahdollisuus keskusteluun elokuvan käsikirjoittajan, ersäläisaktivisti Aleksandr Utshevatkinin kanssa.

Perjantaina 19.10. klo 21 perinteinen Sugrifest-ilta tuo tänä vuonna raikkaita ja piristävän hytisyttäviä puhureita kaukaa Siperiasta Jäämeren rannoilta, maailman pohjoisimmalta alkuperäiskansalta nganasaneilta. Siperiasta tuulet koukkaavat Saamenmaalle ja matkallaan etelään Telakalle nappaavat mukaansa kolttasaamelaisten musiikkiperinnettä maailmanmusiikkiin yhdistelevä Suõmmkarin. Sugri-illan päätteeksi kietoudutaan lempeisiin ja lämpimiin kesäyön helliviin tuulahduksiin Kardemimmien kanteleisissa harmonioissa.

Sugrifest huipentuu lauantaina 20.10. klo 11-17, kun Kulttuuritalo Laikku tulvii sukukansameininkiä. Koko tapahtuman ajan Laikussa on myynnissä eri sukukansojen koruja, kirjoja, levyjä, asusteita sekä herkkuja unkarilaisista makkaroista uunituoreisiin karjalanpiirakoihin. Ohjelma alkaa klo 11 petroskoilaisen nukketeatteri Tikapuiden sovituksella Sakari Topeliuksen sadusta Sampo Lappalainen. Klo 12 tuuletetaan joukolla kansallispukuja Kalevalaisten naisten puheenjohtajan Ildikó Lehtisen johdolla. Jos omasta kaapista ei löydy sopivaa asua, voit kokeilla päällesi karjalaisen pukutaiteilija Irina Poroshinan stilisoituja muinaispukuja. Klo 14-17 on sukukansamusiikin ja tanssin monipuolinen iltapäivä, johon kuuluu virolaisten, unkarilaisten, Siperian nganasanien ja suomalaisten kansanmusiikkia. Iltapäivän kuluessa kaikki pääsevät myös itse osallistumaan ja harjoittelemaan eri kansojen tansseja.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Riku Savonen, Suomi-Venäjä-Seura, 0503281420, riku.savonen@venajaseura.com

www.facebook.com/sugrifest ja www.suomivenajaseura.fi/sugrifesttampere

Tampereen tapahtumissa mukana: Karjalan Sivistysseura, Lastenkulttuurikeskus Rulla, Pirkanmaan elokuvakeskus, Pirkanmaan Tuglas-seura, Rahvaanmusiikin kerho, Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu, Suomi-Venäjä-Seura, Tampere Eesti Klubi, Tampereen Kalevalaiset naiset, Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut, Tampereen Suomi-Unkari Seura, Tampere-Tartto-Seura, Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus