Saamelaisten määrä Sisä-Suomessa

Yhdistykseltä kysytään usein saamelaisten määrää Sisä-Suomen alueella. Tarkkaa saamelaisten lukumäärää on vaikea sanoa sillä ei ole olemassa mitään rekisteriä, johon kaikki saamelaiset automaattisesti merkittäisiin.

Perinteisesti saamelaisia asuu Suomen lisäksi myös Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä, mutta globaalissa maailmassa myös saamelaiset ovat muuttaneet eri puolille maapalloa. Arviot saamelaisten määrästä vaihtelevat eri lähteissä 70 000 – 100 000 välillä. Suomen saamelaiskäräjien arvion mukaan Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, joista jo yli 60 % asuu laissa määritellyn saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella. Suomessa saamelaisten kotiseutualueeksi on määritelty Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosan Lapin paliskunnan alue.

Suomen saamelaiskäräjien arvio saamelaisten lukumäärästä Suomessa perustuu saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon. Vaaliluetteloon kuuluminen merkitsee sitä, että on äänioikeutettu saamelaiskäräjävaaleissa. Vaaliluetteloon ei merkitä ketään automaattisesti vaan luetteloon tulee jokaisen hakeutua itse. Nykyään luetteloon voi hakeutua vain joka neljäs vuosi, vaaleja edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Bárbmun Saamelaiskäräjiltä saaman vuoden 2015 saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon perustuvan tiedon mukaan Keski-Suomen maakunnassa asui tuolloin 172 saamelaista ja Pirkanmaalla 400 eli yhteensä 572 henkilöä. Suurin osa asuu Jyväskylän seutukunnan (Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen) ja Tampereen seutukunnan alueilla (Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi). Luvuista puuttuvat tietenkin ne henkilöt, jotka syystä tai toisesta eivät ole hakeutuneet saamelaiskäräjävaalien vaaliluetteloon.

Vuoden 2017 lopulla Pirkanmaalla oli 27 henkilöä ja Keski-Suomen maakunnassa 25 henkilöä, jotka olivat ilmoittaneet väestörekisteriin äidinkieleksi saamen. Koko maan luku oli 1 992 (Väestörakenne >> Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990 – 2017, Väestötietojärjestelmä, Väestörekisterikeskus). Äidinkielisten määrää tarkastellessa on hyvä huomioida, että saamea puhuvista saamelaisista valtaosa on kaksikielisiä, mutta väestörekisteriin voi ilmoittaa äidinkieleksi ainoastaan vain yhden kielen. Saamen kielen on voinut ilmoittaa äidinkieleksi väestörekisteriin vasta 1990-luvulta lähtien ja ennen tuota saamenkielisille merkittiin äidinkieleksi joko suomi tai ruotsi (Länsman 2008).

LÄHTEET

Länsman, Anne: Saamen kieli pääkaupunkiseudulla, Vähemmistövaltuutetun julkaisusarja 5. Vähemmistövaltuutettu, 2008. [viitattu: 10.2.2016] Saantitapa: http://www.syrjinta.fi/documents/10181/10850/31694_saamenkieli_paakaupukiseudulla_nettiversio_lansman.pdf/d9f2db2e-4310-4f52-a6a6-f4e70620f4b0

Saamelaiskäräjät www.samediggi.fi

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.5.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html

Mainokset