Seminaarityö Bárbmun käsityökahvilatoiminnasta

Turun yliopiston opiskelijat Heidi Hjorth ja Oona Mettälä käsittelivät folkloristiikan opintoihinsa liittyneessä perinneyhteisöjä käsittelevässä seminaarityössään Sisä-Suomen Saamelaisyhdistys Bárbmu ry:n käsityökahvilatoimintaa. Työtä varten he haastattelivat Bárbmu ry:n Duodji Cafén kävijöitä Jyväskylässä 19.11.2016. Tekijät lähettivät lopullisen työnsä myös tiedoksi Bárbmulle ja tässä otteita työstä.

Heidi Hjorth ja Oona Mettälä: NÄIN ME OLEMME OSA – Kaupunkisaamelaisten käsityökahvilatoiminta Sisä-Suomen saamelaisyhdistys Bárbmu ry:n Duodji Caféssa

Otimme yhteyttä yhdistyksen puheenjohtajaan ja käsitöiden opettajaan muutamia viikkoja ennen suunniteltua vierailua. Sekä yhdistyksen puheenjohtaja että käsitöiden opettaja antoivat suostumuksensa haastattelutehtävää varten. Käytimme haastattelutapana osittain teemoitettua, osittain avointa haastattelua. Luonnostelimme haastattelukysymyksiä jonkin verran etukäteen, mutta tulimme lopulta siihen päätökseen, että on parasta antaa haastatteluissa myös paljon tilaa kävijöiden omalle kerronnalle. Näin vältyimme siltä, ettemme epähuomiossa unohtaneet kysyä jotain kävijöiden kannalta keskeistä tai keskittyneet epäolennaisten asioiden kyselemiseen. Haastattelujen teemana kuitenkin pitäydyttiin kaupunkisaamelaisessa identiteetissä ja käsityökahvilatoiminnan vaikutuksesta siihen. Vaikka kävijöiden taustat toisistaan vaihtelivat, kaikissa haastatteluissa nousi kuitenkin esiin samanlaisia teemoja, mikä osiltaan helpotti haastattelutilanteita sekä kirjallisen työn kokoamista.

Haastatteluissa runkona toimivat seuraavat kysymykset:
1.) Mikä kävijän on tuonut Duodji Café-toimintaan?
2.) Minkälainen suhde kävijällä on saamelaiskulttuuriin?
3.) Minkälaisia käsitöitä kahvilatoiminnassa on tehty?
4.) Mitä kävijä saa osallistumisestaan toimintaan?
5.) Miten kävijä kokee Duodji Café-tyyppisen toiminnan saamelaiskulttuurille?
6.) Vahvistaako Duodji Café-toiminta saamelaiskulttuuria?

Haastattelujen analysointi

Käsityökahvila ’Duodji Café’ pidettiin marraskuisena lauantaina kello 11-16 erään jyväskyläläisen lastentarhan tiloissa. Paikalle saapui ensimmäisenä käsitöiden opettaja ja sen jälkeen hieman tiputellen yhteensä 5 kävijää, joista kaikki olivat naispuolisia. Keittiössä tarjolla oli teetä, kahvia ja pientä syötävää, joiden äärellä luontevasti vaihdettiin kuulumisia ja iloittiin jälleennäkemisestä. Kahvittelun lomassa käsitöiden opettaja totesikin, että sosiaalisuus on merkittävä osa Duodji Cafén tapaamisia. Haastattelija kertoi osallistujille opinnoistaan ja siitä, minkälaiseen käyttöön haastattelumateriaali lopulta päätyy, johon monet kävijät suhtautuivat mielenkiinnolla. Haastattelijan läsnäolo kahvilassa tuntui luonnolliselta sen vuoksi, että haastattelija itse oli ollut kävijänä jo aiemmin ja tunsi suurimman osan kävijöistä. Haastattelijan roolia ei juurikaan kummeksuttu ja kaikki kävijät suostuivat haastateltaviksi. Haastattelut kerättiin yksitellen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta, jossa haastattelija haastatteli kahta kävijää yhtä aikaa. Osa haastatteluista tapahtui käsitöiden lomassa ja osa enemmän intiimissä erillisessä tilassa, riippuen osallistujan toiveesta.

Haastattelija lähti ensimmäisenä kartoittamaan, millainen suhde saamelaiskulttuuriin kävijällä on ja mikä kävijän on tuonut mukaan Duodji Cafén toimintaan. Yhteistä kaikille kävijöille oli se, että he olivat olleet mukana jo aiemmissa Duodji Café tapaamisissa. Mukana oli hyvin aktiivisia yhdistyksen jäseniä ja sitten muutamia, jotka olivat käyneet vain käsityökahvilatoiminnassa. Lähes kaikilla kävijöillä oli jollain tapaa saamelaiset sukujuuret ja vain yksi ilmoitti olevansa ei-saamelainen. Neljä viidestä kävijästä myös ilmoitti olevansa saamenkielentaitoinen. Mukaan toimintaan oli tuonut halu oppia saamen käsitöitä, joiden valmistamisen perinne oli kaikilla jollain tapaa suvussa jo ehtinyt katketa. Myös yleinen kiinnostus saamelaiseen kulttuuriin, saamen kielen käyttäminen muiden kävijöiden kanssa ja lapsuudessa koetun käsityöneuroosin purkaminen nousivat syiksi osallistumiseen.

14963620_10154132728036519_80521123_o.jpg

Kuvituskuva: Bárbmu ry

Saamelaisessa yhteiskunnassa niin kutsutut ’pehmeät käsityöt’ ovat olleet perinteisesti naisten töitä. Myös Duodji Caféssa tehtävät käsityöt olivat tällä tapaamiskerralla pehmeitä käsitöitä. Kävijät tekivät tai olivat aiemmin tapaamisissa valmistaneet erilaisia tinalankatöitä, sisnatöitä (parkittu poronnahka=sisna) ja kudonnaisia. Haastattelukerralla kaikki kävijät olivat eri vaiheessa ompelemassa saamenpukuja ja yksi kävijä solmi saamenpuvun kanssa puettavan silkkihuivin hapsuja. Lisäksi kävijöillä oli mukanaan korjausta tai työn jatkamisen ohjausta odottavia poronnahkalaukkuja. Yleisesti kävijät olivat ylpeitä tekemistään käsitöistä ja halusivatkin tehdä töitä, joita voi pukea ylle ja kertoa mahdollisille kysyjille työn olevan itse tehty. Saamelaiskulttuurin piiristä löytyykin ajatus, että saamelaisyhteisössä ”hyvän saamelaisnaisen” odotetaan olevan taitava käsistään. Duodji Cafén kävijöiden keskuudessa nousikin ajatus siitä, että jokainen itsetehty saamen käsityö tekee tekijästään hieman enemmän saamelaisyhteisön jäsenen. Käsitöitä kuvattiin kulttuurin tunnusmerkeiksi, joita valmistamalla ja käyttämällä kävijä pystyi luomaan itselleen konkreettista suhdetta saamelaiskulttuuriin.

Kysyttäessä mitä kävijät saavat osallistumisestaan käsityökahvilatoimintaan, esiin nousi useita tekijöitä. Päällimmäisenä näistä tekijöistä toistuivat yhteisöllisyyden teema ja sosiaaliset kontaktit. Osalle kävijöistä Duodji Café oli myös perhetapahtuma, johon saman perheen jäsenet osallistuvat yhdessä, vaikka arki oli muuten eri paikkakunnilla. Eräs tyttärensä kanssa Duodji Caféssa käyvä äiti totesikin osallistumisen olevan ”äiti-tytär” -juttu, joka vahvistaa perhekulttuuria. Osallistumisestaan kahvilaan kävijät kertoivat vievänsä kotiin hyvän mielen, uuden osaamisen ja tietotaidon käsitöiden valmistamisesta sekä uusia käsityöideoita. Myös osallisuuden ja kuulumisen tunteen teemat, sekä yleinen kulttuurista nauttiminen mainittiin. Kaikki kävijät kokivat toiminnan mielekkäänä ja elämää rikastuttavana asiana. Myös sana terapia mainittiin. Eräs kävijä kuvaili toiminnan mielekkyyttä toteamalla: ”Tämähän on kuin meditaatiota.”

14963430_10154132727941519_1861936209_o.jpg

Kuvituskuva: Bárbmu ry

Haastattelun lopuksi haastattelija pohti kaikkien kävijöiden kanssa Duodji Cafén kaltaisen toiminnan merkitystä nykypäivän saamelaiskulttuurille. Vain yksi haastateltavista oli syntynyt ja kasvanut saamelaisalueella, kun taas muut osallistujat olivat eläneet koko elämänsä suomalaisessa kulttuuripiirissä. Kaupunkisaamelaisuutta kuvailtiinkin hieman ulkopuolisena toimijuutena, kuin kaupungissa asuva saamelainen olisi ”irrallaan” tai ”poissa jostakin”. Osittain kävijöiden kanssa pohdittiin myös, onko kaupunkisaamelaisuus ”toisen luokan saamelaisuutta” ja mitä on ”hyvä saamelaisuus”. Keskusteluissa nousi kuitenkin vahvasti esiin se, että kaikki kävijät kokivat toiminnan vahvistavan ja elvyttävän saamelaista kulttuuria sekä kävijöiden identiteettiä. Käsitöiden perinteen ylläpitäminen ja siirtäminen eteenpäin koettiin merkitykselliseksi, sillä sen nähtiin tuottavan saamelaiselle perinteelle kulttuurista jatkumoa. Kaupunkisaamelainen yhteisötoiminta antoi kävijöilleen jotain uutta elämään, vaikkakin monelle ”se uusi” oli juuri oman suvun vanhaa perinnetietoa- ja osaamista. Tähän tietotaitoon oli vain vallitsevien olosuhteiden myötä tullut aikanaan tietokatkos, jota nyt korjattiin.

Eräs kävijä tiivisti Saamelaisyhdistys Bárbmu ry:n Duodji Café-toiminnan merkityksen saamelaiskulttuurille sanoin:

”Saamelaiskulttuurihan, no, sehän on niinko yhteisöllisyyen kulttuuri ja tämä käsityötoiminta sehän vahvistaa meijän jokaisen yksilöllistä identiteettiä. Sitä kautta tässä vahvistuu meijän kaikkien saamelaisten kollektiivinen identiteetti ja se taas vahvistaa sosiaalista koheesiota saamelaisyhteisön sisällä. Että tällä tavalla me koemme olevamme yhtä yhteisön kanssa. Tällä tavalla me olemme osa.”

 

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”Seminaarityö Bárbmun käsityökahvilatoiminnasta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s